keskiviikko 31. joulukuuta 2008

Katjushat vaarana

Hamas oli tänään onnistunut ampumaan raketin Gazasta peräti Beersebaan (Be'er Sheva) asti, mikä on pisimmälle tähän asti lentänyt raketti.

Hamasin tavallisesti ampumien Qassam-rakettien kantomatka on vain kymmenkunta kilometria, joten kyseessä oli luultavasti syyrialaisvalmisteinen Katjusha-raketti, jonka kantomatka on noin 30 kilometriä. Samanlaisia raketteja laukaustiin edellisvuotisessa Libanonin sodassa tuhansittain Pohjois-Israeliin. Beershebaan on itse asiassa hieman pidempi matka, mutta ehkä raketilla oli lisäksi onnea matkassa tai ainakin myötätuuli. Tai Allahin siunaus.

Kukaan ei loukkaantunut iskussa.

Kuvassa Gaza (vihreä), rakettien kantomatka Beerseban etäisyyden perusteella ja sinisellä ensimmäisen päivän suunniteltu matkareittimme.

Rakettien kantaminen Beersebaan asti on sikäli pieni henkilökohtainen kysymys, että minun on ollut tarkoitus mahdollisesti yöpyä siellä myöhemmin keväällä. Samoin Khirbet Keyafa ja Tel es-Safi ovat kantama-alueella. Lisäksi käymme pohjoisessa lähellä Libanonin rajaa, jonka toiselta puolelta on aiemmin usein ammuttu raketteja.

Raketit eivät liene Israelin alueella kovin suuri turvallisuusongelma. Suurempana ongelmana on levottomuuksien kasvaminen Länsirannalla. Hamas voi myös aloittaa itsemurhapommitukset uudelleen, mikä on ongelma erityisesti Jerusalemissa. Sellaisen sattuminen omalle kohdalle on tosin hyvin epätodennäköistä.

Ongelmallisempi on Länsirannan turvallisuus, koska matkareittimme kulkee sen läpi, joskin tavallisesti turvallista itäistä reunaa pitkin. Levottomuuksien kasvaminen saattaisi kuitenkin merkitä Länsirannan alueella tehtyjen yksittäisiin ihmisiin kohdistuvien hyökkäysten yleistymistä.

Turvallisuustilanne kannattaa kuitenkin suhteuttaa siihen, että vuonna 2000 alkaneen toisen intifadan jälkeen on iskuissa kuollut noin 800 ihmistä eli 100 vuodessa, mutta auto-onnettomuuksissa kuolee Israelissa noin 1000 ihmistä vuodessa eli kymmenkertainen määrä. Sen pohjalta kannattaa Israelissa liikuttaessa enemmänkin huolehtia liikenneturvallisuudesta, joka on siellä oikeasti merkittävä ongelma.

Päivitys 4.1.2008: Kyseessä olivatkin mahdollisesti Grad-raketit, joilla voi olla pidempi kantama. Tarkan rakettimallin määritelmä vaikuttaa kuitenkin hieman hankalalta, koska raketit ovat usein pienpajoilla väsättyjä muunnelmia.

tiistai 30. joulukuuta 2008

Gazassa rytisee jälleen

Israel on taas aloittanut hyökkäyksen palestiinalaisalueille, tällä kertaa Gazaan. Tarkoitukseni olisi käydä Israelissa kiertelemässä myöhemmin keväällä, joten saa nähdä aiheuttaako tämä sota ongelmia sen suhteen. Jos palestiinalaiset julistavat kolmannen intifadan, saattaisi se vaikeuttaa Länsirannalla liikkumista. Länsirannalla on joitain mielenkiintoisia kohteita, joissa mielelläni kävisin ja tietenkin myös Jerusalemin turvallisuustilanne heikkenee.

Israel antoi Mohammed-karhulle kyytiä.

Tämänkertaisen sodan oikeutus on, kuten aina näissä Palestiinan sodissa, aika ongelmallinen. Gazasta on melko jatkuvasti ammuskeltu raketteja Israelin puolelle, mikä on tietenkin hyvin ongelmallista. On minkä tahansa maan kannalta ongelma, jos toisesta maasta ammutaan sinne raketteja, jotka tappavat ihmisiä.

Ennen kesällä alkanutta tulitaukoa ammuttiin raketteja kuukausittain satoja ja tulitauon aikanakin parisenkymmentä kuukaudessa. Tulitauon päätyttyä joulukuun 19. päivänä rakettien ampuminen kiihtyi ja muutamassa päivässä ammuttiin viitisenkymmentä rakettia.

Vaikka palestiinalaisten Qassam-raketeissa voi olla räjähdekuormaa hurjat kymmenisen kiloa, ovat ne sikäli olleet vaikutukseltaan lähinnä ilotulitusrakettien luokkaa, etteivät ne ole tappaneet juuri ketään. Gazasta tänä vuonna ammutut noin 3000 rakettia ovat tappaneet vain muutamia. Vastaavasti Hizbollahin Libanonin sodassa ampumat 4000 Katjusha-rakettia tappoivat vain harvoja siviilejä. Tämä on toki paljolti väestönsuojelun ja raketteja vastaan vahvistettujen talojen ansiota.

Jos uhreja on ollut vain muutamia, voidaan kysyä onko oikeutettua vastata tappamalla satakertainen määrä? Jos välinpitämättömät rattijuopot tappavat satunnaisesti viattomia, olisiko oikein että eräänä päivänä poliisit ja armeija räjäyttäisivät "tunnettujen rattijuoppojen" kotitalot asukkaineen ilmaan?

Valtioiden välillä asia on toisin, koska valtioiden katsotaan toimivan harkitusti ja olevan jossain vastuussa sotatoimistaan. Jos venäläinen sotilaskone edes vahingossa eksyy Suomen ilmatilaan, on se rajaloukkaus. Jos Suomen armeija alkaisi ammuskella Pietariin tai vaikka Tukholmaan ohjuksia, sotahan siitä syttyisi. Tosin Hamas ei laajasta kannatuksestaan huolimatta ole oikea valtio vaan sotilaallinen järjestö ja puolue.

Ongelma olisi ehkä toisenlainen jos Hamas olisi sopinut tulitauosta, mutta muut taistelijaryhmät jatkaisivat rakettien ampumista Hamasista välittämättä. Mutta Hamas on itse tunnustanut ampuneensa suurimman osan raketeista. Minusta rakettien ampuminen on melko selvä sodanjulistus, eikä siinä kannata alkaa valittamaan jos tulee vastaiskuja. Hamasin itse julistamana pyrkimyksenä on tuhota Israel, mistä ei ole mitään epäselvyyttä. Palestiinalaiset odottavat Hamasilta sotilaallisia toimia Israelia vastaan. Hamas on palestiinalaisalueen johtava "puolue" ja sillä on kansan vahvahko tuki ainakin Gazan alueella.

Israel ja Yhdysvallat pitävät Hamasia sen pyrkimysten (Israelin tuhoaminen) ja käyttämien keinojen vuoksi terroristijärjestönä. Hamasin kannattajat taas pitävät sitä vastarintaliikkeenä. Kummasta on kyse, terrorismista vai oikeutetusta vastarinnasta? Useimmat, yleensä miehittäjää lukuunottamatta, pitävät miehitysvallan alla elävän kansan vastarintaa oikeutettuna ja monet palestiinalaisalueet ovat selvästi miehitysvallan alaisia. Toisaalta Israel on vetäytynyt useimmilta palestiinalaisaluelta ja hyväksyy ajatuksen itsenäisestä palestiinalaisvaltiosta. Sikäli ei ole kyse vain vastarinnasta.

Voidaan myös kysyä, onko nyt tapahtuva hyökkäys Israelin kannalta järkevä, mikäli se oikeasti tavoittelisi rauhaa. En oikein usko, että se tavoittelee, ainakaan ennen kuin on saanut kaiken haluamansa maan, mille ei näy loppua. Israel on vuodesta 1948 alkaen vain kasvanut, vallaten jatkuvasti elintilaa palestiinalaisilta. Paitsi että Israelin kansa tarvitsee elintilaa aivan maallisistakin syistä, on sen vaikutusvaltaisella äärijuutalaisella väestöllä ja miljoonilla kristityillä tukijoilla länsimaissa (myös Suomessa) vahva pyrkimys ajaa palestiinalaiset pois "Pyhästä maasta".


Israelin ei kuitenkaan miltei koskaan ole tarvinnut itse aloittaa valloitussotaa, vaan kasvu on enimmäkseen tapahtunut "puolustamisen" kautta. Jos naapurimaa tai palestiinalaiset hyökkäävät tarkoituksenaan vallata Israelin maa itselleen ja "työntää Israel mereen", mutta häviävät, onko aivan väärin ottaa hyökkääjien maa itselleen?

Kuitenkaan todellisuudessa ei ole kyse juuri hyökkääjien maasta vaan maa viedään enimmäkseen aivan muilta. Koska maa on riistetty heiltä epäoikeudenmukaisesti, on palestiinalaisilla -- tai heidän "puolustajillaan" -- jälleen oikeutus yrittää palauttaa maat vääryyden kokijoille. Palestiinalaisia ja heidän tukijoitaan on helppo provosoida myös tekemällä palestiinalaisten elämä epäinhimilliseksi vankilaelämäksi. Seuraava epäonnistumaan tuomittu sota jälleen hävitään, Israel saa taas lisää elintilaa ja vankila kutistuu entisestään. Vangit tosin lisääntyvät kiihtyvää tahtia.

Toisinaan sitten vielä laajennellaan siirtokuntia pikkuhiljaa hivuttaen. Jos joku palestiinalainen provosoituu rajojen siirtelystä ja ryhtyy väkivaltaiseksi, saadaan taas "puolustussodan" kautta lisätilaa muutamalle aivan uudelle siirtokunnalle ei-kun-siis turvallisuusvyöhykkeelle. Tätä se on ollut nyt 60 vuotta. Saa nähdä montako sataa metriä tämänkertaisella puolustussodalla valloitetaan.

Kevään reissusta voi tulla ihan mielenkiintoinen. Ainakin kaukaisuudessa lentävistä raketeista olisi kiva saada kuvia tai videota.

tiistai 9. joulukuuta 2008

Betlehemin tähti tulee taas

Taas se tulee. Nimittäin joulu. Ja ei joulua ilman joulutähteä ja hassuja uskomuksia. Meiltä tähtiharrastajilta ja oikeiltakin tähtitieteilijöiltä kysellään aina tähän aikaan vuodessa että: "Mikä se joulutähti oikein oli?" Tänään Iltalehtikin kertoo yhden pseudotieteellisen joulutarinan, joka pohjautuu "tähtitieteen tutkijan" Dave Reneken väitteeseen, ja antaa ymmärtää sen olevan oikein tieteellinen tulos. Lehtijutussa ei kerrota juuri mitään yksityiskohtia.

Jutun mukaan joulutähti olisi ollut Venuksen ja Jupiterin kohtaaminen samassa suunnassa 17. kesäkuuta vuonna 2 ennen ajanlaskun alun. Toinen verkosta löytynyt lehtiartikkeli kertoo Reneken käyttäneen "monimutkaista tietokoneohjelmaa", mitä se sitten tarkoittaakaan.

Kyseisenä päivänä tapahtunutta kohtaamista on esitetty Betlehemin tähdeksi jo vuosikymmenet varsin monien toimesta, joten miten se että joku jossain on vähän tutkiskellut asiaa planetaario-ohjelmalla ja huomannut saman asian olisi uutinen? Lehdistön kritiikki hoi.

Mutta tarkastellaan asiaa nyt vaikkapa KStarsilla. Planeetat todella kävivät tuona päivänä äärimmäisen lähellä toisiaan:


Tämä on oikeasti harvinaisen lähellä. KStars käsittääkseni käyttää melko tarkkaa algoritmia planeettojen radoille, joten kuva saattaa pitää paikkaansa melko hyvin. Väli oli tämän mukaan alle puoli kaariminuuttia, joten planeettoja ei tuona iltana paljaalla silmällä olisi erottanut toisistaan. Kohtaamisen ajankohta on puolenyön aikoihin, jolloin planeettapari olisi ollut Jerusalemissa jo laskenut (maapallon pyöriminen on sen verran epätasaista ettei tätä voi sanoa varmasti).

Kuvassa Jupiter on kymmenkunta kertaa Venusta kauempana ja suunnilleen samaisen kymmenkunta kertaa suurempi, joten ne olisivat kaukoputkella katsottuna näkyneet kuvan mukaisesti eli melko lailla saman kokoisina. (Jupiteria kuitenkin katsottiin kaukoputkella ensimmäisen kerran vasta 1611 vuotta myöhemmin.)

Koko ajatuksessa on kuitenkin melko lailla ongelmia. Aloitetaan Matteuksen evankeliumin toisen luvun kertomuksesta, jossa tähti kulki vastasyntyneen Jeesuksen kodin "päälle".
"Kuultuaan kuninkaan sanat he lähtivät matkalle; ja katso, tähti, jonka he olivat itäisillä mailla nähneet, kulki heidän edellään, kunnes se tuli sen paikan päälle, jossa lapsi oli, ja pysähtyi siihen." (Matt. 2:9)

Jos kyse on Jupiterista ja Venuksesta, tässä on jokunen ongelma, joista jokaista voisi luonnehtia mahdottomaksi. Ensinnäkin, koska Venus kiertää Aurinkoa maapallon radan sisäpuolella, voi sen kulmaetäisyys Auringosta olla korkeintaan noin 45 astetta. Tällöin se voi parhaimmillaan olla, jossain kääntöpiirien välimaastossa tarkasteltuna, suunnilleen tuon 45 asteen korkeudella Auringon ollessa juuri laskenut. Venus ei siten koskaan voi olla missään päin maapalloa suoraan ylhäällä, ei edes Betlehemissä. Siis ainakaan yöaikaan.

Mainittuna 17.6. päivänä vuonna 2 eaa Venus ja Jupiter näkyivät auringonlaskun aikaan noin 38 asteen korkeudella lännessä. Herodeksella oli toki monta palatsia ympäri Juudeaa, mutta Matteuksen evankeliumin mukaan tietäjät tulivat tapaamaan häntä nimenomaisesti Jerusalemiin. Tämä toistetaan evankeliumissa, joten kyse ei liene kirjoitusvirheestä. Betlehem sijaitsee Jerusalemista varsin suoraan etelään.

No entä jos "yläpuolella" mitattiin päiväsaikaan, jolloin Jupiter ja Venus saattoivat olla taivaalla korkeammalla? Sekä Venus että Jupiter kiertävät Aurinkoa likimäärin samassa tasossa kuin maapallokin. Maapallon kaltevuus aurinkokunnan tasoon nähden on noin 23,5 astetta. Betlehemin leveysaste on noin 32 astetta. Niin Aurinko kuin Jupiterkaan eivät siksi milloinkaan voi nousta siellä korkeammalle kuin 81,5 astetta. Onhan se toki paljon korkeammalla kuin Suomessa, mutta ei suinkaan suoraan "yläpuolella".

Mikään ei oikein vaikuta osuvan kohdalleen, miksi siis tällaisesta uutisoidaan arvovaltaisessa iltapäivälehdistössä lähes tieteellisenä uutisena?

Kun väki nukkuu, mittamiehet mittaa

Tietenkin tulee mieleen myös tyhmiä kysymyksiä, että miten jokin tähti voisi olla jonkin kaupungin "päällä"? Tarkoittaako "päällä" samaa kuin "suoraan ylöspäin"? Tähdet eivät pysähdy minkään yläpuolelle. Maapallo pyörii, joten jokin tietty tähti on aina "suoraan" jonkin paikan yläpuolella. Jos piirtäisimme tähden "alle" viivan, kiertäisi se maapallon ympäri leveyspiiriä pitkin kerran vuorokaudessa.

Tietäjät olisivat saaneet tehdä mittauksen varsin tarkkaan, sillä yhden kaariminuutin virhe merkitsisi parin kilometrin virhettä. Ja maapallon pyöriessä tähdet näyttävät liikkuvat tuon kaariminuutin verran neljässä sekunnissa eli tähden "alapuolella" oleva kohta olisi liikkunut noin 500 metriä sekunnissa. Paikan mittaus olisi siten edellyttänyt "melkoista" nopeutta ja tarkkuutta tuon ajan välineillä. Tietäjät olisivat epäilemättä tarvinneet myös optiikkaa, sillä ihmissilmän erotuskykykin on vain yhden kaariminuutin luokkaa, päivänvalossa.

Miten tähti liikkui "kulkiessaan tietäjien edellä" Jerusalemista Betlehemiin? Oliko se Jerusalemissakin heidän yläpuolellaan taivaanlaella ja sitten siirtyi Betlehemin yläpuolelle. Jerusalemista Betlehemiin on noin 10 kilometriä eli noin 5 merimailia, joka tekee siten 5 kaariminuuttia eli kahdestoista osa asteen. Suoristetulla käsivarrella sormi näkyy noin asteen levyisenä, joten viisi kaariminuuttia on suurin piirtein kynnen paksuus. Luotilangan ja sen roikuttamiseen tarvittavan telineen raahaaminen Juudan kukkuloilla keskellä yötä oli epäilemättä melko erikoinen näky. Vai laskiko oppaana toiminut tähti ensin raippaasti alemmas etelään ja sitten taas nousi nopeasti ylös taivaanlaelle, kun tietäjät lähestyivät Betlehemiä? Erikoinen taivaankappale.

Tämä kuulostaa vähän samalta, kuin sen pohtiminen miten joulupukki ehtii yhdessä vuorokaudessa vierailemaan kaikissa maailman kodeissa.

Toistan, Jerusalemin paikka on selvä, samoin Betlehemin. Betlehem on Jerusalemista etelään. Kun maapallo pyörii, tähdet näyttävät liikkuvan idästä länteen. Ne eivät lähde tuosta noin vain kuljeskelemaan etelään, eivätkä varsinkaan pysähtele, talojen päälle tai muutenkaan. Pidemmällä (kuukausien ja vuosien) tarkastelujaksolla planeetat toki kiertävät Aurinkoa ja näyttävät liikkuvan taivaalla peräti aika monimutkaisestikin. Mutta silti melko tarkasti samassa itä-länsisuunnassa pitkin eläinrataa.

Mikäli "opastähden" etäisyys olisi ollut tähtien, planeettojen tai edes Kuun luokkaa, olisi sen täytynyt tehdä avaruudessa aika mahdottomia liikkeitä.

Kuvaus kuulostaakin paljon enemmän ufohavainnolta kuin tähdeltä - matalalla, esimerkiksi sadan metrin korkeudessa, leijunut kohde olisi voinut helpostikin toimia oppaana. ONKO TÄMÄ TODISTE ULKOAVARUUDEN OLIOISTA??!?!?

Lisäksi nämä jotka ehdottavat joulutähden olleen planeettojen kohtaaminen vaikuttavat pitävän muinaisia ihmisiä sekä äärimmäisen tyhminä että sokeina. Kaupunkien valosaasteesta vapaan muinaismaailman tähdistäennustajat ja jopa tavalliset ihmiset tunnistivat Venuksen ja Jupiterin taivaalta varmasti nykyajan kaupungeissa kasvaneita ihmisiä paremmin, eivätkä mitä luultavimmin olisi erehtyneet pitämään kohtaamista minään yhtenä tähtenä. Venus ja Jupiter eivät kohdatessaan millään lailla kirkastu entisestään ja niiden yhteinenkään kirkkaus ei ole paljoa pelkän Venuksen kirkkautta suurempi. En usko, että jos he näkivät vaikkapa Jeesuksen ja Johanneksen kävelevän toistensa ohi etäisellä tiellä, he alkaisivat puhua "superprofeetasta", joka yllättäen ilmestyi olemaan ja hetken kuluttua taas jakautui erillisiksi toisistaan loittoneviksi Jeesukseksi ja Johannekseksi.

Ajoitusongelmat

Muita pientä suurempia ongelmia ajoituksessa on muun muassa, että vuonna 2 ennen ajanlaskun alkua olisi Raamatun mainitsema Herodes ollut kuolleena jo parin vuoden ajan. Mutta jos samassa tarinassa kerrottu kuningas ei ylipäätään enää ollut hengissä, miksi kuvaus tähtitieteellisestä tapahtumasta pitäisi paikkaansa, ja toisin päin? Herodeksen kuolinvuoden historiallinen ajoitus on melko luotettava, joten sen synnyttämä ristiriita pitäisi ratkoa. Sitä ei oikein voi ohittaa ja selittää sitä vaikkapa Herodeksen nousemisella kuolleista, aikavääristymällä tai muulla vastaavalla.

Ristiriita poistuu helpoiten, kun siirrytään tarkastelemaan aikaa ennen Herodeksen kuolemaa. Erilaisia ehdotuksia "joulutähdelle" on esitetty ties kuinka monta, lähtien komeetoista aina, no, lopulta ufoihin, sillä mikään tähtitieteellinen ilmiö kun todellakaan ei selittäisi "tähden" käyttäytymistä, jos Matteuksen evankeliumia luetaan vähänkään tarkasti.

Luukaksen evankeliumin kertomus syntymästä Betlehemissä on varsin toisenlainen:
1. Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava. 2. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana. 3. Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa. 4. Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua

Tämä kertomus on hyvin ongelmallinen Matteuksen evankeliumin suhteen, koska Rooma järjesti Syyriassa ja Juudassa mainitunlaisen väestölaskennan vuonna 6 eli kymmenisen vuotta Herodeksen kuoleman jälkeen.

Luukas ei mainitse Herodesta tai itämaan tietäjiä mitenkään, vaan kertoo perheen menneen Betlehemistä Jerusalemiin ympärileikkauksen ja puhdistautumisen jälkeen eli parin viikon kuluttua, kun taas Matteus oli kertonut heidän paenneen Egyptiin Herodesta. Tarinoista ei itse synnyinpaikan lisäksi löydy oikein mitään yhteyttä.

Tämä helposti havaittava ristiriita evankeliumien välillä on toki ollut varsin tunnettu viimeiset vajaat pari tuhatta vuotta, mutta mitään kunnollista selitystä sille ei silti ole annettu.

Historioitsijat pitävätkin molempia kertomuksia puhtaasti keksittyinä. Sikäli kun historiallinen Jeesus oli olemassa, hän mitä luultavimmin syntyi Nasaretissa, mutta ajankohdasta ei voida sanoa paljoakaan. Kristis syntyi luultavimmin joskus vuoden 8 "ennen Kristuksen syntymää" ja 6 "jälkeen Kristuksen syntymän" välillä.

Tähtitieteen rajojen tuolla puolen

Tähtitiedettä käyttäen voidaan spekuloida vain sellaisilla taivaankappaleilla, jotka ovat vielä nykyään havaittavissa. Planeettojen radat voidaan laskea hyvinkin tarkasti tuhansia vuosia taaksepäin, mutta esimerkiksi hyvin pitkärataisen komeetan käyntiä ei voida tarkastella, jos komeetta ei enää ole näkyvissä tai edes olemassa (ne kun voivat syöksyä Aurinkoon).

Astrologinen selitys tuntuu ensisilmäyksellä varsin antoisalta. Tarkastellaan taas päivää 17.6. vuonna 2 eaa. Leijonan tähtikuviossa, joka on kuninkaan symboli, aivan Regulus-tähden ("prinssi") lähellä näkyvä Jupiter eli jumalten kuningas, varsinkin yhdessä monissa mytologioissa nuoreksi naisjumalattareksi tulkitun Venuksen (Foinikiassa ja Juudassa Astarte, Egyptissä Isis ja Kreikassa Afrodite) kanssa, epäilemättä saattoi olla erinomainen astrologinen merkki jumalanpojan syntymästä. Seemiläisessä mytologiassa vastaava jumalten kuningas oli El (Raamatun "Herra"), jonka vaimoksi mainitaan usein Asera, ei Astarte, joka nähtävästi oli eri jumala. Mutta kuitenkin. Tapahtuma ei sinällään ollut kovin epätavallinen - Jupiter kulkee Leijonan läpi joka 12:ta vuosi. Läpikulku kestää noin vuoden, jona aikana Venuskin pääsee mukaan, joskaan ei välttämättä yhtä kaukana Auringosta ja varsinkaan yhtä lähelle. Tosin sitten seuraavana vuonna 1 ennen ajanlaskun alkua Jupiter oli Neitsyessä, joten ehkäpä... Astrogia on todella antoisaa...

Astrologi (puhutaan nyt niin kuin asia ovat) Reneke kuitenkin sivuttaa Herodeksen muodostaman "pienen ongelman" ja lukee Raamattuaan valikoiden, katsoen nähtävästi juuri tähtitarinan kertovan jostain oikeasti tapahtuneesta. Ja vain vahvalla tulkinnalla, ettei tähti liikkunutkaan etelään ja pysähtynyt talon yläpuolelle vaan että "läntisellä taivaalla matalalla näkyminen" on ihan ok tarkkuus talon tai edes kaupungin löytämiselle. Tällainen valikoiva lukeminen on Raamatun tulkinnassa melko yleistä erityisesti niillä, jotka uskovat vahvasti sen tarinoihin, mikä vihje saa Reneken tapauksessa vahvistuksensa hänen omasta lausunnostaan:
"Usein kun sekoitamme tiedettä ja uskontoa, saattaa se häiritä joitakuita. Tässä tapauksessa uskon, että se saattaa auttaa ihmisiä vahvistamaan uskoaan." (The Daily Telegraph)

Kyllä se epäilemättä häiritsee oikeita tutkijoita, jos heidän tutkimusallaan pääsee uutisiin helpommin perättömillä sensaatioilla kuin oikealla tieteellä. Dave Renekellä on pienimuotoiselle lähetystyölleen näppärä foorumi, sillä hän on Sky and Space -tähtiharrastuslehden päätoimittaja. En löytänyt mainintoja hänen tieteellisestä tutkimuksestaan.

Mutta mikään ei voi vähentää tällaisen tarinan mediaseksikkyyttä näin joulun alla. Lukuisat lehdet ovat uutisoineet Iltalehden tapaan sensaatiota, että "Jeesus syntyikin kesäkuussa". Eikö olisi valaisevampaa uutisoida, että "Jeesus syntyikin Herodeksen kuoleman jälkeen", "Augustukselta ei sittenkään käynyt vielä käskyä" tai että "Betlehemin tähti ei johdattanutkaan itämään tietäjiä Jeesuksen luokse"? Mikäli Reneken väite vuodesta 2 ennen ajanlaskun alkua siis pitäisi paikkaansa.

Todellisuus tarinoiden takana

Mikä on totuus, näkyikö Jeesuksen syntymän aikoihin jokin ilmiö? Kuten on nähty, tähän on mahdotonta vastata. Voimme ehkä olettaa Jeesuksen olleen olemassa, olihan tuohon aikaan liikkeellä muitakin vastaavia opettajia ja profetoijia, joten yhden sellaisen keksiminen tyhjästä olisi ollut aika turhaa. Koko syntytarina on todennäköisesti keksitty, mutta kirjoittajat ovat voineet ottaa siihen mukaan kuulemiaan astrologisia ennustuksia.

Monista muidenkin jumalanpoikien ja profeettojen syntymästä aina Buddhaa myöten on kerrottu vastaavia merkkihenkilön syntymälle arvoisia astrologisia merkkejä. Astrologiset merkit olivat siten Jeesuksellekin välttämättömyys, eihän hän voinut olla muita vähäarvoisempi. Profeetan tai jumalanpojan uskottavuus parani merkittävästi kun häneen liitettiin tietyt tunnetut vakiomyytit, kuten selitys sille miksi hänen oikea isänsä olikin jokin jumala. Tälle on Lähi-Idän kertomuksissa pari vakioselitystä, korissa jokeen laittaminen ja neitseellinen syntymä, joista molempia käytetään myös Raamatussa.

Ei kuitenkaan ole uskottavaa, että Matteuksen evankeliumin kirjoittaja olisi itse tuntenut astrologiaa lainkaan. Satumainen kuvaus enkeleistä ja edellä kulkevasta tähdestä antaa vaikutelman maallikon keksimästä tarinasta. Tällöin idea tähdestä tuskin pohjautuu mihinkään todelliseen tapahtumaan, mutta kertoo kuitenkin kulttuurista, jossa astrologia oli yleistä ja vaikutti ihmisten elämään.

Syntymämyytille saattoi olla tarve myös juutalaisuudessa. Miikan kirja nimittäin kertoo:
"Mutta sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista. " (Miika 5:2)

Kuninkaan piti siis syntyä Beetlehemissä, jossa myös Israelin ensimmäinen kuningas Daavid oli syntynyt. Jeesus oli kuitenkin kotoisin Nasaretista. Tarvittiin selitys, jolla hänet yhdistettäisiin ennustukseen. Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien kirjoittajat muodostivat omat tarinansa nähtävästi melko riippumattomasti toisistaan ja aivan eri käsityksellä Jeesuksen syntymävuodesta. Tarinoiden kirjoittajat siten luultavimmin itse olleet Jeesuksen aikalaisia.

Joka tapauksessa, tarinat toistetaan lähiviikkoina taas kertaalleen kirkoissa ja kaduilla. Taitavia olivat menneiden aikojen tarinaniskijät, nykypäivän satusedät eivät tyydy sen vähempään.

torstai 12. kesäkuuta 2008

Äly ja usko

(Helsingin Sanomat Brittiprofessori: Älykkäät ihmiset ovat muita harvemmin uskossa 12.6.2008)

Teesi, että äly pelastaisi uskonnollisuudelta, on mielenkiintoinen mutta ongelmallinen. Perusongelma on, että ihmiselle on älykkyydestä huolimatta tyypillistä rationalisoida ei-rationaalisia käsityksiä ja toiveita. Tämä johtaa itsepetokseen. Älykkyyteen sisältyy tai siitä seuraa itsekriittisyys ja kyky havaita petokset hyvin, mutta toisaalta älykkyydestä seuraa kyky pettää hyvin, myös itseään. Itsepetoksen ja itsekritiikin summa on helposti nolla, älykkään ihmisen petosvyyhti vain on monimutkaisempi kuin tyhmän. Toisaalta voidaan kysyä, eikö jo älykkyyden määritelmään mielekkäästi sisälly se, että itsekritiikki voittaa?

Richard Lynnin väite synnytti keskustelua Britanniassa, eikä siltä Suomessakaan vältytty. Kysymystä älykkyyden ja uskonnollisuuden suhteesta ei kuitenkaan voi ratkaista rationalistisesti (viitaten filosofiseen rationalismiin) vain pohtimalla tai keskustelemalla vaan väitteelle täytyy etsiä tukea empiirisistä tutkimuksista.

Royal Societyn tai ylipäätään mikään tieteellisen yhteisön ottaminen havaintoaineistoksi osoittaa Richard Lynniltä varsin epätieteellistä asennetta, koska sellaiseen ryhmään kuulumisessa voi olla kovin monia virhelähteitä. Ihan jo se, että jotkin uskontokunnat ovat hyvin vihamielisiä tiedettä ja kaikkea korkeampaa koulutusta kohtaan, eikä tälläisten uskontokuntien älykköjä siten varmasti löydy yliopistoista.

Asiaa loogisesti tarkastellessa voitaisiin esittää hypoteesi: "Jos henkilö on älykäs ja ei taipuvainen uskontoon niin hän soveltuu tieteen tekemiseen hyvin." (Jos A ja ei-B niin C.) Tällöin äly ja uskonnottomuus ovat molemmat etuja tieteen tekemisessä, mutta mikään ei kerro niiden välisestä tilastollisesta riippuvuussuhteesta mitään ja ne voivat aivan hyvin olla riippumattomat. Toisaalta "ei taipuvainen uskontoon" on kyseenalainen etutekijä tieteenteolle, koska ihminen voi kyetä ajattelemaan hyvinkin eri tavoin eri konteksteissa. Uskonnollinen Descarteskin osasi esittää loistavia skeptisiä hypoteesejä siitä, mitä lopulta tiedämme varmasti.

Älykkyyttä voi myös käyttää muussakin kuin tieteessä, missä tahansa ammatinharjoituksessa tai itsensä kehittämisessä. Älykkyyttä voi käyttää myös sosiaalisessa tai poliittisessa pelissä, mikä voi olla tavallista monilla uskonnollisilla johtajilla ja yleensäkin esimerkiksi papistossa. Ratzinger tai Bush eivät oikeasti ole tyhmiä ihmisiä.

Tieteeseen suuntautuminen kertoo enemmänkin kulttuurisista ihanteista, arvoista ja identiteetistä. Tiede ja uskonto ovat melko perustavanlaatuisesti antiteettisiä. Uskossa selitykset maailman asioille etsitään myyteistä, tieteessä tutkimalla. Tällöin on aika selvää että tiedepiireistä löytyy vähemmän uskonnollisia ihmisiä.

Kysymys uskon ja älyn suhteesta on toki mielenkiintoinen. En tosin ole aivan varma sen relevanssista. Älykkyys (ainakaan muiden ihmisten) ei nimittäin ole mielekäs arvo itsessään, se on vain väline. Tämä väline on kuitenkin hyödyllinen muun muassa hyvän tieteen tekemiselle ja yleensäkin selitysten ja aidon ymmärryksen löytämiselle. Ne taas ovat arvo itsessään, ainakin minulle.

sunnuntai 16. maaliskuuta 2008

Esipohdintaa Laasasen seksiteorioista

Sosiologin seksiteoriat herättivät kiivaan väittelyn (Helsingin Sanomat 14.3.2008). Kyse on Henry Laasasen teoksesta Naisen seksuaalinen valta.

Aiheesta on suomeksi kirjoitettu sen verran vähän, että lienee aiheellista lisätä tämä teos jollekin sopivalle sijalle Osmo Tammisalon Rakkauden evoluutio -kirjan jälkeen, jonka lukeminen on minulla jäänyt valitettavan kesken. Mutta kirjoittelenpa muutamia asiasta heränneitä "abibliolisia" (ennen kirjan lukua vrt. apriorinen - ennen havaintoa) ajatuksiani.

Kummallista kyllä, mallissa, jossa miehet voivat olla moniavioisia, on kaikki valta naisilla. Otetaan kymmenen naista ja kymmenen miestä. Kullakin miehellä on kymmenen pelimerkkiä, jotka voivat jakaa naisille. Naiset voivat vastaanottaa pelimerkin vain yhdeltä mieheltä. Tällöin miehet eivät tee mitään päätöksiä, vaan päätökset ovat yksinomaan naisten, eli valta on naisilla. Yksiavioinen malli sen sijaan olisi täysin tasa-arvoinen.

Tältä pohjalta voisi pohtia, olisiko islamilaisessa moniaivioisessa avioliittomallissa naisilla enemmän valtaa kuin "kristillisessä" yksiavioisessa. Selvästikin valta vaatii, että juuri nainen tekee avioliittopäätökset, eikä naisen isä, kuten on tilanne monissa islamilaisissa kulttuureissa, joissa moniavioisuus on tavallista. Ja parinvalinta on vain yksi päätös elämässä ja jos naisella ei missään sen jälkeisissä päätöksissä ole mitään valtaa, ei oikein voida puhua vallasta.

Yksinkertaistettu malli ei muutenkaan toimi lukemattomista syistä. Avioliittomarkkinoilla se ei toimi, koska miehet eivät todellisuudessa ole vain spermalehmiä, vaan laittavat resurssejaan lastensa elättämiseen, eli pelimerkkejä on vain melko rajallinen määrä. Ja vieläpä naisten itsensä vaatimuksesta. Vaatiessaan miehiä antamaan yhden pelimerkin vain itselleen ja heittämään loput pois, naiset itse asiassa poistavat oman valtansa.

Sinkkujen (ja pettäjien) irtoseksimarkkinoillakaan se ei toimi, koska ehkäisyn ansiosta pelimerkkeinä ei käytetä kalliita synnytysmerkkejä vaan halvempia nautintoseksimerkkejä. Niitä on miehillä ja naisilla jotakuinkin yhtä paljon. Tosin, sikäli kun nautintoseksipelimerkkejä saa ostaa, miehet taitavat ostaa niitä enemmän, jolloin antavat vallan naisille. Eli näillä markkinoilla valta kenties onkin naisilla.

Ja niin edelleen. Triviaaleimmat peliteoreettiset mallit eivät näissä oikein toimi, koska seksin merkitys ihmisille on varsin monimutkainen juttu. Tarvitaan monimutkaisempia malleja. Pitänee yrittää löytää aikaa lukea, mitä sanottavaa Laasasella on. Syntyneistä keskusteluista on nähtävissä, että monet feministit haluavat kiistää valtansa, epäilemättä koska muutoin sukupuolten välisen tasa-arvon eli "feminismin" toteutuminen voisikin edellyttää naisten nykyisestä valta-asemasta luopumista. Naisten valta on feministisen ideologian tabu, jota ei saa feminismin vallassa olevassa Suomessa lausua ääneen.

torstai 14. helmikuuta 2008

Poliisi ylittää valtuutensa sensuurissa

Viime päivinä on noussut otsikoihin (esim. ITViikko) poliisin lapsipornosuodatus. Matti Nikki julkaisi luettelon (http://lapsiporno.info/) osasta suljettuja osoitteita. Nyt poliisi oli lisännyt listalle myös tämän listan.
"Keskusrikospoliisin kannan mukaan estettävä sivu voi olla myös suomalainen, jos se johdattaa ulkomaisille lapsipornosivuille.

- Estotoimien kohteeksi joutuvat myös sellaiset sivustot, joilla on toimiva linkki sellaiselle sivustolle, joka sisältää [lain mukaan lapsipornoksi määriteltävää] kuva-aineistoa. Siten estotoimien kohteeksi joutuvat sivustot, jotka toimivat esimerkiksi portaalina lapsipornografiasivustoille, rikosylikomisario Lars Henriksson kommentoi."

Tämäpä mielenkiintoista, koska laki (1068/2006) ei tunne tällaista linkkien kieltoa. Poliisi selvästi laajentaa lakia itse lisää. Myös siinä, ettei se suostu perustelemaan sulkupäätöksiä. Tiedusteltaessa asiaa poliisilta, kieltäytyi se kommentoimasta sulkua.
"[Rikosylikomisario] Henriksson [Keskusrikospoliisista] ei ota suoraan kantaa lapsiporno.infon tapaukseen, koska estolista on lain mukaan salassa pidettävä."

Uutisessa Huovinen lupaa läpinäkyvyyttä web-sensuuriin vuodelta 2006 minusteri sanoo:
"Poliisin on tarvittaessa kerrottava, miksi jokin sivu on estolistalla. Näin varmistetaan järjestelmän läpinäkyvyys", ministeri Huovinen sanoo ministeriön tiedotteessa.

Entä mitä sensuroidaan? Osoitelista koostui sensuroitujen tietokoneiden nimistä. Kuitenkin Keskusrikospoliisi vielä vuonna 2006 vannoi:
"Idea on se, että estettäväksi tulevat tarkat osoitteet (url:t), eikä dns- ja ip-osoitteet, kuten joissain yhteyksissä on aiemmin väitetty", Kajantie sanoo.

Keskusrikospoliisin idea ei sitten toteutunut heidän omassa käytännössäänkään.

Katsotaanpa, millaisia lausuntoja (lausuntokoose, PDF) lain valmisteluvaiheessa oli annettu. Lausunnot ovat hyvin mielenkiintoista luettavaa monessa suhteessa. Vähintään niistä näkee, kuinka täysin huomiotta laista on jätetty monet erittäin tärkeät viranomais- ja asiantuntijalausunnot.

Alla joitain poimintoja, aloitetaan vaikkapa Keskusrikospoliisista:
Keskusrikospoliisin näkemyksen mukaan poliisin toimintaa ei tule eikä saa levittää sellaisille "harmaille" alueille, joissa toiminnan määrittäminen jää epäselväksi ja joissa toiminta ei perustu poliisilain 1 §:ssä säädettyihin tehtäviin. Kansalaisten ja lakia soveltavien virkamiesten oikeusturva edellyttää, että poliisin toimivaltuuksien sääntely on hyvin täsmällistä. Vaatimus korostuu erityisesti silloin, kun liikutaan perusoikeuksien alueella.

Lain otsikko ei vastaa lain tarkoitusta ja sisältöä. Otsikon mukaan kysymys on lapsipornografian levittämisen estotoimista, vaikka kysymyksessä on tahattoman sivuille joutumisen estäminen eli käytännössä katselun estäminen.

TIEKE kommentoi:
"[...] Lisäksi laissa tulisi erikseen mainita, että tiedon välittäminen jo suljetusta sivusta tai suljettujen sivujen listan julkaiseminen yksittäisen kansalaisen tai kansalaisjärjestön toimesta on sananvapauteen vedoten mahdollista."

Eipä ole kovin hyvin toteutunut.

Jyrkintä tekstiä tulee Turun yliopiston oikeustieteelliseltä tiedekunnalta:
Lausuntopyynnön pohjana oleva ehdotus on ilmeisellä tavalla perustuslainvastainen. Ehdotuksen mukaisella lailla säädettäisiin salainen ennakkosensuurijärjestelmä, joka perustuisi ehdotuksen mukaan internet-operaattorien vapaaehtoiseen toimintaan, mutta jonka tarkoituksena olisi viranomaistoimin estää poliisiviranomaisen lainvastaiseksi epäilemän viestin vastaanottaminen. Sensuurin sisältö perustuisi poliisiviranomaisen ylläpitämään listaan internet-osoitteista. Järjestelmä esitetään operaattoreille vapaaehtoisena, mutta mikäli operaattorit eivät sensuuria toteuttaisi, säädettäisiin operaattoreita velvoittava sensuurijärjestelmä.


Lähteitä:

tiistai 12. helmikuuta 2008

Vanhasen perintö Suomen lapsille

Tässä on nyt tullut jo jokunen viikko katseltua ihmeissään, miten Matti Vanhanen avasi Microsoftin lähettämälle troijan hevoselle portit avoimin sylein. Kaikki alkoi Vanhasen amerikanmatkasta, jossa hän halusi tavata Iso-Arskan ja maailman rikkaimman miehen. Jälkimmäisen tapaamisen junaili hänen entinen avustajansa Mikko Alkio (Keskusta), joka oli valtion duuniensa jälkeen siirtynyt Microsoftille hoitamaan "yhteiskuntasuhteita" Michael Jungnerin (SDP, Lipposen avustaja) ja Max Mickelssonin (Kokoomus, Ilkka Kanervan avustaja) tavoin. Bill Gates -tapaamisen järjestämisen jälkeen Alkio siirtyi takaisin valtion leipiin, elinkeinoministeriön valtiosihteeriksi, jonka työtehtäviin kuuluu muun muassa kilpailun edistäminen. Epäterveiden monopolien torjuminen ja muuta sellaista.

Mutta ei nyt pohdita politiikkaa, vaan palataan Amerikkaan. Maailman rikkain mies, kaikessa hyväntahtoisuudessaan, teki Suomen kouluille, siis pienille herttaisille lapsille, kymmenien miljoonien eurojen lahjoituksen. Hän tarjosi Microsoftin Live@edu-palvelun kouluille maksutta. Hieno juttu?

Kaikkea muuta. Lahjoitus itsessään oli sellaista, minkä saisi muutenkin ilmaiseksi Microsoftilta ja sen kilpailijoilta. Pitää myös muistaa, että Microsoft on liikeyritys, joka ei lahjoita mitään, jos se ei odota saavansa siitä jotain etua. Tietenkin paitsi mainosarvon, myös sen, että se lukitsee Suomen koulut Microsoftin muihin tuotteisiin. Pysyvästi.

Todella pysyvästi. Ottaessaan Live@edu-palvelun käyttöön, kaikki oppilaiden tietokoneella tekemät koulutyöt päätyvät Microsoftin haltuun. Jos koulut myöhemmin haluavat siirtyä toiseen järjestelmään, on tietojen siirtäminen äärimmäisen haastavaa, varsinkaan kun Microsoft tietenkään ei halua helpottaa sellaista. Ja tietenkin, jos Microsoft pitää palvelun ilmaisena, kuten on järkevää, ei kouluilla ole kovin hyvää syytä siirtyä muihin.

Mitä pysyvän ilmaisen järjestelmän tarjoaminen sitten hyödyttää Microsoftia? Tietenkin se, että Live@edu-palvelu on täysin sidottu Microsoftin muihin tuotteisiin. Se vaatii kouluilta Microsoft Windows -palvelimet, käyttäjiltä Microsoft Windows -käyttöjärjestelmän ja Microsoft Office -toimisto-ohjelmistot, kaikista muista ohjelmistoista puhumattakaan.

Mikä tässä sitten on uutta? Kyllähän kouluissa ennestäänkin käytetään lähes yksinomaan Windowsia ja MS Officea? Käytetään, mutta tietoja ei ole sidottu niihin yhtä pitkäjänteisesti. MS Office -asiakirjat on melko helppo avata OpenOfficessa. Vaikka yhteensopivuus ei olekaan täydellinen, voivat oppilaat edes periaatteessa käyttää OpenOfficea kotona. Live@edu sisältää kuitenkin integrointikomponentteja, jotka toimivat vain Windowsissa ja vain MS Officen kanssa.

Asia on siten herättänyt julkista närää. Kerrankin. Tämä on sikäli yllättävää, että yleensä Microsoftin monopoliasemasta ei edes välitetä. Tällä kertaa asiasta on kuitenkin noussut tietoisuus, johon Microsoftinkin on ollut pakko vastata vakuuttamalla, että palvelu toimii muissakin käyttöjärjestelmissä ja muillakin selaimilla kuin Internet Explorerilla. Live@edun vastaussivulla sanotaan:
"Tarvitseeko minun käyttää Windows-PC:tä tai Internet Exploreria? Ei. Kaikkia Windows Liveen kuuluvia web-pohjaisia palveluja voidaan käyttää Windowsista, Macista tai Linuxista käyttäen Internet Exploreria tai Firefoxia. Safaria ja muita selaimia tuetaan myös."
Helsingin sanomat kirjoittaa 8.2.2008:
"Microsoftin Live@edu -tiedotustilaisuudessa vakuutettiin, että palvelu on käyttöjärjestelmä- ja selainriippumaton."
Microsoft kumppaneineen siten nähtävästi ottaa kritiikin vakavasti.

Mutta on peräti outoa, koska jos menen Windows Liven lataussivulle, siellä sanotaan suoraan vaatimuksiksi: "Microsoft Windows XP SP2 tai uudempi tai Windows Vista" ja "Internet Explorer 6 tai uudempi versio". Kun yritän ladata Windows Liveä, tarjotaan minulle Windows-ohjelma WLinstaller.exe. Tämä onkin selvää, koska Windows Liveen sisältyy kahdeksan sovellusta, joista vain pari, kuten Hotmail, on selainkäyttöisiä. Loput ovat tavallisia Windows-ohjelmia, jotka eivät siis toimi Linuxissa tai Macissä.

Windows Live ja sen edu-paketti on nähtävästi hieman eri paketti kuin Live@edu-paketti, jolla on oma esittelysivustonsa. Komponentit ovat kuitenkin paljolti samoja: Hotmail, Messenger ja niin edelleen. Lisäksi tulee MS Office -laajennuksia, työpöydän jako-ohjelma ja muuta. Näistä lähinnä Hotmail on jotenkin Linux- ja Mac-yhteensopiva. Tosin juuri pari päivää sitten tuli uutinen, että Hotmailista on tarkoituksella estetty Linux-toimivuus Firefoxilla. Kyse ei edes ole siitä, etteikö Firefox osaisi näyttää sivuja, vaan palvelu tunnistaa Firefox+Linux-yhdistelmän ja kieltäytyy tarjoamasta joitain toimintoja. Jos Firefoxia käskee valehtelemaan tunnistustietonsa, palvelu toimii hyvin. Näin se kilpailu toimii.

Elias Aarnio teki asiasta testin, yritti asentaa Live@edu-palvelun Linux-ympäristöön ja kirjoitti ongelmista blogiinsa analyysin. Lopputulos oli, ettei asennus ollut mahdollista.

Tiedotustilaisuudessaan Microsoft esitteli Live@edu-palvelunsa toimivan Linuxissa. Miten tämä on mahdollista? En ollut tiedotustilaisuudessa, mutta arvaukseni on seuraava: "Kaikkia Windows Liveen kuuluvia web-pohjaisia palveluja voidaan käyttää Windowsista, Macista tai Linuxista käyttäen Internet Exploreria tai Firefoxia." Siis vain Live@edun web-pohjaisia palveluja, kuten Hotmailia, voi käyttää muilla käyttöjärjestelmillä ja selaimilla. Mutta suurin osa toiminnallisuudesta ehdottomasti vaatii Windowsin ja kenties myös Explorerin.

Valehteleeko Microsoft täysin avoimesti ja törkeästi?`Miten on mahdollista, etteivät opettajat, koulujen päättäjät tai edes toimittajat osaa kysyä näitä kysymyksiä Microsoftilta? Tuntuu, että Microsoft on luonut aivan oman pressitilaisuus-todellisuutensa, joka on täysin ilmiselvästi ja Microsoftin itsensäkin sanomana väärä. Mutta kaikki uskovat.

Millaisia tilaisuuksia nämä Microsoftin pressitilaisuudet oikein ovat?
"Tilaisuuteen oli tuotu kaksi lasta kertomaan palveluun liittyvistä odotuksistaan. "On kivempaa kirjoittaa blogiin kuin puhua opettajan kanssa", ilmoitti 14-vuotias Jaakko Pelkonen Kasakkamäen koulusta Lahdesta."
Mm, selvä, amerikkalaistyyliset mainosmiehet asialla. En kyllä muista nähneeni tuollaista minkään muun tuotteen markkinoinnissa, mutta selvä.
"Tiedotustilaisuudessa pääsivät ääneen opettajat ja muut yhteistyökumppanit, joiden mukaan maailmanlaajuisessa kilpailussa liika kriittisyys on haitaksi."
Anteeksi mitä? Siis anteeksi mitä tässä sanotaan? Missä maailmassa opettajat nousevat monopolirikoksista Atlantin kahdella puolella tuomitun yrityksen puolustajiksi? Liika kriittisyys on haitaksi? Maailmanlaajuisessa kilpailussa? Anteeksi mitä? Kadotan ymmärrykseni.

Mieleen tulee TV-pastori, joka näyttää seurakunnalleen ihmeparantumisen. Seuraavana päivänä käy ilmi, että parantunut olikin hänen pitkäaikainen apulaisensa, joka on ollut aina täysin terve. Pastori selittää asian läpinäkyvästi. Mutta he, jotka haluavat uskoa, uskovat. Seurakuntalaiset nousevat puolustamaan pastoriaan ja syyttävät maailmaa turhalta kritiikiltä. Pastori tuo lavalle vieläpä pari lasta, jotka ylistävät Herran ihmetekoja. Hallelujaa.

Eipä ihme, että Microsoftilla on töissä evankelistoja. Se on heillä siis ihan oikeasti työnimikkeenä, Suomessakin. Omani on tekninen kirjoittaja tai jotain sinne päin, ei lainkaan niin jännän kuuloista.

Mitä nuorten osaamistutkimukset mittaavat?

Helsingin Sanomat raportoi 12.2. suurin otsikoin, Yli puolet 18–19-vuotiaista ei tiedä, mikä korko on. Tulos vaikutti hyvin epäilyttävältä. Minäkin tiesin varmasti jo alle 10-vuotiaana, mitä korko on. Kyselyn (ks. PDF) oli tehnyt Danske Bank.

Aloin tarkastelemaan kysymyksiä. En tiedä miten korkokysymyksen tulosta voisi tulkita, mutta monet kysymyksistä eivät selvästi vaikuta lainkaan mittaavan tietoa vaan sitä, kuinka helposti minkäkin kielisestä termistä voi päätellä vastauksen.

Esimerkiksi, sivu 21: "7 in 10 of the 18-19 year-olds do not know what APR is." Kysymys: "What is APR? (Annual percentage rate of charge)." Vaihtoehdot olivat:
  1. The yearly interest of loan
  2. The bank's total lending fee
  3. Interest rate on a loan and all other costs associated with the loan
  4. The yearly tax deduction on debt
  5. Other
  6. Don't know
Suomalaisista oikein on vastannut 50%, Irlantilaisista vain 17%. APR on suomeksi ilmeisesti "todellinen vuosikorko". Suomenkielinen termi kertoo suoraan, että kyseessä on korko eikä mikään maksu tai muuta. Tämä rajaa vastauksiin 1 ja 3. Vastaus 3 pitää selvästi sisällään enemmän kuin 1, joka olisi se "tavallinen" vuosikorko. Siispä 3. Irlantilaiset taas vastaavat englanniksi ja huonosti, koska kysymyksen vaikeaselkoisesta termistä on vaikea päätellä vastausta, koska siinä ei ole samoja sanoja eikä muita vihjeitä.

Uskoisin englannin kielen osaamiseni olevan melko hyvää, myös tällaisissa taloustermeissä, eikä minulla ole aavistustakaan mitä englanninkielinen kysymys olisi tarkoittanut. En kyllä suomenkielistäkään ymmärtänyt, vaikka olenkin käynyt taloustieteen peruskurssit ja koulussa sain taloustiedon luokkapalkinnon, mutta vastauksen tosiaan saattoi päätellä.

Koko testitulos siten mittaa oikeasti vain sitä, kuinka itseään selittäviä suomen kielen taloustermit ovat ja kuinka hyvin niistä voi päätellä määritelmän, ei oikeaa taloustietoa. Todellinen osaaminen saattoi suomalaisilla olla vielä huonompi kuin irlantilaisilla.

Kyseisessä kysymyksessä ongelma on hyvin selvä, muissa kysymyksissä tilanne voi toki olla parempi.

Voisiko muissa koululaisten osaamisvertailuissa, kuten Pisassa, olla sama ongelma, että suomalaiset näyttävät pärjäävän paremmin, koska samat kysymykset on Suomessa käännetty ymmärrettävämmin? Eli mittaako Pisa sittenkin vain Suomen Pisa-tutkimusryhmän käyttämien kielenkääntäjien tasoa? Vai onko kielenhuolto ja suomen kielen tutkimus tehnyt suomen terminologiasta itseään paremmin selittävän?

Blogi luotu

Lisäsin tämän kolmannen blogini suomenkieliseksi yleisblogikseni. Muita ovat englanninkielinen http://markogronroos.blogspot.com/ ja suomenkielinen teknologiablogi http://hullupingviini.blogspot.com/.

Tarkoitukseni on ollut jo pitkään perustaa blogi, mutta olen halunnut sen kotisivujeni yhteyteen. Kotisivujeni siirtäminen kuitenkin vaatisi melkoisesti teknistä työtä ja olisi ongelmallinen, koska nykyinen sivualustani on ilmainen, suuri ja mahdollisesti melko pysyvä.

Mutta nyt siis näin toistaiseksi.