(napsauta kuvaa saadaksesi suuremman kuvan)
Arvelin jo hieman, että se olisi saattanut olla hirvikärpäsen purema tai jotain, koska yöpyessäni Korppoossa sain parikymmentä hirvikärpästä hiuksiini ja muualle. Saattaa hyvin olla, että joku olisi päässyt housujenkin sisään.
Nyt yli kaksi kuukautta myöhemmin paukama ei ole hävinnyt. Viime viikolla huomasin sen jo hieman tulehtuneenkin.
Vastaavia mutta pienempiä paukamia on vähitellen ilmestynyt melko lailla joka puolelle kehoa ja viime viikolla ne alkoivat kutiamaan huomattavan voimakkaasti.
Hoidoksi hirvikärpäsihottumaan käytetään yleensä hydrokortisonia ja antihistamiinia. Apteekista sai jonkinvahvuista hydrokortisonivoidetta ja antihistamiinia onneksi löytyi lääkekaapista. Ne auttoivat kutinaan melko hyvin, mutta eivät kuitenkaan ole poistaneet ihottumaa tai rakkuloita lainkaan.
Duodecimin artikkeli kertoo, että hirvikärpäsihottuma saattaa kestää kuukausia tai jopa vuoden. Toivottavasti ei.
Suhtauduin näihin hellyyttäviin pikku seuralaisiin aluksi melko suopeasti, vaikka niitä olikin todella ärsyttävä poimia hiuksista ja vaatteista. Kerääntymisnopeus viime retkellä oli noin yksi hirvikärpänen minuutissa, mikä teki metsässä liikkumisen varsin ongelmalliseksi. Metsästä pois lähtiessäni ymmärsin laittaa takin tiiviisti päälle, jonka jälkeen sain metsästää autostani parisenkymmentä yksilöä.
Viime viikolla myös käsiin ilmestyi satoja vesikellomaisia näppylöitä tai rakkoja. Ajallisesti ne ilmestyivät samaan aikaan kuin muualla kehossa olevat näppylät ovet yleistyneet, mutta ovat aika erilaisia. Ehkä erilaisuus johtuu käsien paksummasta ja joustavammasta nahasta, en tiedä.
(napsauta kuvaa saadaksesi suuremman kuvan)
Varasin ajan lääkärille jo viime keskiviikkona, mutta sain ajan vasta tämän viikon perjantaille. Kutina on hyvin voimakasta ja rasittavaa, joten odottelu ei todellakaan ole ollut kivaa.