perjantai 4. tammikuuta 2013

Tahaton tukeni pornoteollisuudelle

Enpä olisi uskonut, että minut jonain päivänä lasketaan pornon tukijaksi. Niin Helsingin Vapaa-ajattelijat kuitenkin tekivät. Vapaa-ajattelijain liiton entinen puheenjohtaja Jussi K. Niemelä julkaisi kirjoituksen parin vuoden takaisesta Helsingin Vapaa-ajattelijoiden pornotempauksesta. Helsingin yhdistyksen toinen aktivisti, Joni Pelkonen, julkaisi kirjoituksen myös US:n Puheenvuorossa.

Jussi K. Niemelä hehkutti:

“Tempauksen jälkeen liittoon tuli noin 50 jäsenhakemusta, mikä on kaikkien aikojen korkein hetkittäinen määrä.“

Joni Pelkonen toisti samaa:

“"Pornotempaus" ei ollut virhe, se oli erinomainen onnistuminen.“

...“Muutama vuosi sitten liitossa elettiin aikaa jolloin kyetttiin järjestämään useita runsaasti näkyvyyttä saaneita ja keskustelua aiheuttaneita tempauksia. Jäsenmäärä nousi voimakkaasti heti jokaista tempausta seuranneina päivinä. Kannattaa ottaa siitä osviittaa ja miettiä hieman uudelleen mikä on epäonnistumista ja mikä onnistunutta toimintaa.“

Vai niin, hienoa, ilmoittaudun, olin yksi näistä tuolloin liittyneistä! Minun oli pitänyt liittyä jo pidempään, mutta tempaus toimi jonkinlaisena herätteenä. (Saattaa olla että muistan hieman väärin - saattoi olla myös bussitempauksen jälkeen.) Muistelen hämärästi ajatelleeni yhtenä perusteena, että liittymällä voisin vaikuttaa siihen ettei tällaisia typeriä tempauksia enää järjestettäisi.

Mutta se sitten tulkittiinkin tueksi.

Mikä loistava jäsenhankintakeino!

En nyt tuohon perusteluuni liittyvää kirjoitusta enää löydä, mutta kommentoin tapausta HS:n keskustelupalstalla tuolloin (7.6.2010) seuraavasti:

“Otsikko: Porska vs raamatut

"Siis vapaa-ajattelijoiden mielestä hyvä vaihtoehto Raamatulle on pornolehti? Tämäkö edustaa heidän arvomaailmaansa? Miksei tilalle jaettu vaikka tieteellistä kirjallisuutta uskonnottomuuden autuudesta?"

Tieteellisen kirjallisuuden jakaminen olisi luultavasti ollut nörttimäisen tylsää, eikä kovinkaan mediaseksikästä. Se tuskin olisi päässyt yksiinkään otsikoihin, toisin kuin porno.

Minusta parempi vaihtoehto olisi ollut jakaa Raamattuja keräämisen sijaan, vaikka otsikolla: "Lukekaa mihin ne uskovat, oikeasti!", tai ehkä jotain vähän kiltimpää. Kyytipojaksi mahdollisesti jonkinlainen "Pirun opas Raamattuun"-lehdykkä.

Vaikka kampanja oli järjestetty ehkä huumorimielessä, porno on aika huono kannanotto, koska se tavallaan edustaa juuri sitä mitä uskovat aina väittävät ateistien olevan. Uskontojen seksuaalimoraali on kuitenkin syntyjään "humanistista" alkuperää - eiväthän sitä mitkään jumalat ole keksineet vaan ihminen ihmisen tarpeita varten.

Varsin suuri osa ateisteista on seksuaalimoraaliltaan aivan yhtä konservatiivisia kuin konservatiiviset kristityt - ateistisessa Kiinassakin porno on lailla kiellettyä toisin kuin missään kristityssä maassa.

Porno ei myöskään mitenkään edusta mitään sellaisia sivistyneitä arvoja, jotka monille ateisteille ovat tärkeitä, vaan on pahinta ihmisarvoa alentavaa kaupallista roskaa.“

Ongelmatiikasta tarkemmin

Mikähän mahtoi olla tempauksen kohderyhmä, ketä sen oli tarkoitus kosiskella, sitä ovat monet miettineet. Ja eikö hinnalla ollut mitään väliä?

Uskoville tempaus antoi viestin, että vapaa-ajattelijat ajavat juuri sellaista antimoraalista ideologiaa mistä niissä piireissä on koko ajan varoitettukin, ettei ilman uskontoa ole moraalia. Turhaan ovat sekulaarihumanistit yrittäneet vuosikymmenet vakuuttaa toisin.

Vapaa-ajattelijoilla (tai no ateisteille, uskonnottomille ja muille) se taas merkitsi liikkeen leimaamista pornoharrastuspuuhaksi.

Oikeasti, kaikki vapaa-ajattelijat eivät ole tempauksen isän Tommi Paalasen seksuaalisen ääriliberalismin takana. Useimmat eivät varmastikaan kannata vapaata seksiä, käytä prostituoituja tai näe pornon tarjoamia "erinomaisia elämänarvoja", joita Joni Pelkonen ylisti. Useimmat ovat aika tavallisia ihmisiä - ja näihin aktivisteihin verraten "konservatiivisia" - kuten on myös merkittävä osa kansasta. Jotkut ovat seksuaalisilta tavoiltaan lähempänä katolisia munkkeja kuin Paalasta.

Juuri uskontojen antama tuki ihmisten (seksuaali-)moraalille on aina ollut yksi keskeinen syy sille, miksi ihmiset ylipäätään ryhtyvät uskontoihin. Uskonnot tarjoavat välineen hallita muiden ihmisten käyttäytymistä omien arvojen mukaan, sekä lisäksi mahdollisuuden moralisoida ja olla tekopyhiä.

Erityisen tärkeitä ovat moraaliset leimat. Monet ehkä jopa tulevat uskoon ensisijaisesti saadakseen uskonnollisen moraalin leiman, joka toimii vakuutena heidän moraalistaan. Toiset taas eivät halua kuulua liikkeeseen, jonka julkinen imago on heidän arvojensa vastainen, koska se leimaisi myös heidät noiden arvojen kannattajiksi. Saatan olla väärässä, mutta arvaisin, että useimmat vapaa-ajattelijat eivät halua leimaantua pornoharrastajiksi, vaikka joukossa epäilemättä sellaisiakin on.

Pornotempaus oli Helsingin vapaa-ajattelijoille siten pääsääntöisesti omaan jalkaan ampumista, tai siis koko Suomen vapaa-ajattelijoiden. Ateismin ei pitäisi sanoa seksuaalimoraalista yhtään mitään. On vain harmillista, että yksi seksuaaliliberaali aktivisti tai aktivistiryhmä sai houkuteltua Helsingin vapaa-ajattelijat taakseen ajamaan omaa seksuaalipoliittista agendaansa ja heikensi liikkeen mainetta valtakunnallisesti.

Monille muille suomalaisille tempaus varmasti teki vapaa-ajattelijoista pornopellejä.

No egyptiläisten ex-muslimityttöjen tissipaljastelut ovat tässä suhteessa ehkä samaa kategoriaa.

Sikäli kun kannatan liikkeen päämääriä muuten, olisi ehkä toivottavaa että tapaus häipyisi historian hämärään. Toivottavasti sen tuomitseminen myös vapaa-ajattelijoiden omassa piirissä edistää unohtumista. Harmi vain, että aktivistit itse eivät edelleenkään näe virhettään. Asiasta siksi luultavasti tarvitaan edelleen keskustelua, jotta virhettä ei enää toistettaisi.

Tempauksen alkuperä

Tempaus sai ajatuksensa Teksasissa järjestetystä "smut for smut"- eli "roskaa roskasta"-tempauksesta, jossa pornoa jaettiin siinä merkityksessä, että se on moraalisesti melkein yhtä alhaista roskaa kuin Raamattu. Mutta siis melkein - Raamatun sisältö on arvottomampaa, joten se kannattaa vaihtaa pornoon. Tosin tämä viesti jäi ehkä ulkopäin katsoen näkemättä, kuten monet amerikkalaiset ateistiaktivistit ovat vahvasti kritisoineet.

Paalasen vähemmän välkky ajatus oli kääntää koko sinällään fiksu ajatus päälaelleen ja ottaa viestiksi, että porno ei olisikaan roskaa vaan tosi hieno juttu.

Niin, ei Suomi aivan niin liberaalin valaistunut taida olla. Jos Helsingin vapaa-ajattelijat niin luulivat, he tulivat lähinnä Paalasen hyväksikäyttämiksi ja tämän seksuaalipoliittisen agendan uhriksi. Kaikki nämä myöhemmät selittelyt ja kiinni pitäminen ovat käsittämättömiä.

Tempauksen järjestäminen käsiteltiin nopeasti Helsingin vapaa-ajattelijoiden hallituksen kokouksessa ilman sen laajempaa keskustelua. Esa Ylikoski, Vapaa-ajattelijain liiton nykyinen pääsihteeri, äänesti sitä vastaan.

Tapauksen tukijoiksi tulivat Hustler- ja Jallu-lehdet. Niinpä niin, eli markkinoinnista oli kyse, harvoinpa taitavat saada vapaaehtoisia mainostajia.

Se pakollinen Ad Hominem

Jos nyt tulee kysymykseksi, mikä voisi selittää tempauksen järjestämistä, alkuperä löytyy Tommi Paalasen aloitteesta. Paalanen on Sexpo-säätiön puheenjohtaja, Seksualisti-blogin kirjoittaja ja ehkä häntä voisi luonnehtia myös pornoaktivisti.

Muut järjestäjäaktiivit olivat miehiä, paitsi Tarja Koivumäki, joka on lesbo ja seksuaalinen vähemmistöaktivisti. Ei minulla mitään lesboja vastaan, mutta se ehkä selittää pornoaktivismia, mikä ehkä muuten on naisilla harvinaisempaa.

Muita mielipiteitä

Katsotaanpa mitä muut vapaa-ajattelijat ovat aiheesta kirjoittaneet.

“Pornolehtikampanja oli ajattelematon ja vahingoitti vapaa-ajattelijoiden nimen alla toimivia tahoja ja projekteja. [...] voidaan rehellisesti sanoa, että viimeaikaiset hörhökommentit ja pornolehtien jakaminen olivat liikaa.“ - Petri Karisma, Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja 2011-
“Häpeä. Se oli ensimmäinen tunne, kun luin "vapaa-ajattelijoiden" vaihtavan Raamattuja pornoon. Tuntui niin kuin joku olisi käynyt paskomassa kirjaston lattialle ja jättänyt viereen käyntikorttini. Ei se ollut jumalanpilkkaa. Se loukkasi ateisteja.“ - Anu Silfverberg, HS 10.6.2010

Vauva-lehden keskustelusta poimittua:

“Näiden tempausten takia en ole liittynyt Vapaa-ajattelijoihin, vaikka heillä on paljon hyviä pointteja kannanotoissaan ym. Mutta mitään tuollaista en halua olla tukemassa.“

“Olen agnostikko, tykkaan seksista, katson pornoa ja rakennan tyokseni pornosaitteja... ...mutta tuo on kylla tosi mautonta, niinkuin monet ovatkin jo sanoneet. Pornolla ei ole mielestani mitaan tekemista uskomisen tai uskomattomuuden kanssa, enka tahtoisi sita liitettavan uskonnottomuuteen millaan lailla. Yrittavatko nama toopet vain loytaa mahdollisimman shokeeraavia keinoja loukata uskovia ihmisia? Typeraa.“

“En halua enää ikinä olla missään tekemisissä vapaa-ajattelijoiden kanssa. Tähän asti olen sallinut heille "vapaan ajattelun" mutta tuo menee jo liian irvokkaaksi. Jos vapaa ajattelu on tuollaista, en tahdo olla missään tekemisissä sellaisten kanssa.“

“Vapaa-ajattelijana en ymmärrä kyseistä Helsingin vapaa-ajattelijoiden tempausta. Tuntuu siltä, että liiton puheenjohtaja, myös Helsingin vapaa-ajattelijoiden puheenjohtaja, alkaa menettämään todellisuuden tajunsa. Millään muulla ei voi selittää lausuntoja: Pahin hörhöjoukko johon olen kuulunut. Olen aivan varma siitä, että suurin osa vapaa-ajattelijoista sanoutuu irti tästä lapsellisesta ja mauttomasta kampanjasta.“

Ja niin edelleen. Pahoittelen jälleen liian pitkäksi paisunutta kirjoitusta. Y-ri-tän pilk-ko-a.

tiistai 1. tammikuuta 2013

Teemoja uudelle vuodelle 2013

Taas on vuori vierähtänyt ja maailma mullistunut. Ei paljoa, mutta vuoren verran. Aika on tullut muistella menneitä aikomuksia mitä ei ole saanut tehtyä ja toistaa niitä seuraavalle vuodelle.

Katsausta taaksepäin

Nettiaktiivisuuteni painottui 2012 sekalaisiin nettikommentointeihin, ei juurikaan omiin tuotoksiin. Syynä lienee, että toisaalla kirjoitusten lukemisesta saa selkeämmin palautetta kun joku joskus vastaileekin, tänne kirjoitetut jotenkin tuntuvat menevän aika lailla hukkaan. Tähän suomenkieliseen blogiini keertyi huisat kaksi kirjoitusta, englanninkieliseen hulppeat 12 kpl, koska siihen sentään on joskus tullut jotain kommentteja eli sitä sentään joku lukee. Englanninkielisen blogin kirjoitukset myös painottuivat aiempaa ehkä teknisemmin. Uuden Suomen Puheenvuoro-kirjoituksia tuli vain yksi. Vaikeudeksi onkin tullut, mistä kirjoittaisin mihinkin blogiini ja miksi, kun muualle kirjoitetut kommentit tuottavat paljon paremmin vuorovaikutusta.

Töitä tuli tehtyä ja porkkanaa sorvattua, mutta se nyt on oma aihepiirinsä joten ei siitä sen enempää.

Fyysinen rappio ja sen hidastaminen

Kesällä tuli retkeiltyä saaristossa hieman. Ei nyt aivan yhtä paljoa kuin suunnittelin, mutta sentään edes välttävästi. Ja olihan se selvästi halvempaa ja ekologisempaa kuin jonnekin kauemmas matkustaminen, josta minulla ei ollut kovin selkeitä visioita tänä vuonna.

Kesäkuussa kävin myös Lapissa katsomassa Venuksen ylikulkua ja samalla hieman patikoimassa Ylläksen ympäristössä.

Tärkeintä retkeilyssä, matkailussa ja muissa vastaavissa aktiviteeteissa on kuitenkin saada liikuntaa, joka on suoranaisesti elintärkeää. Siksi se on oikeastaan kaiken muun edellä.

Henkinen kasvu eli elämän karttaminen

Opintoihin ei jäänyt juuri yhtään aikaa, ainakaan oleellisimpiin asioihin mitä olisi pitänyt tehdä. Sain kuitenkin hieman virkistettyä evoluutiobiologian epävirallisia opintojani, erityisesti sen mielenkiintoisimman osa-alueen eli evoluutiopsykologian osalta. Sikäli kun sen keskeisimpiä teemoja on seksuaalisuus, on myös sitä aihetta tullut seurattua nyt aiempaa tiiviimmin. Tiedä sitten kiinnostaako "se ja se miten sitä saa" myös ulkotieteellisistä syistä, mutta pidän sitä joka tapauksessa älykkyyden evoluution kannalta mielenkiintoisena ja ehkä jopa keskeisenä aiheena. Muina EP:n keskeisinä teemoina ovat mielen modulaarisuus ja sosiaalinen käyttäytyminen, jotka vaikuttavat hyvin keskeisiltä teemoilta erityisesti tietoisuuden kehityksen ja olemuksen kannalta.

Lähestyin tekoälytutkimuksen tärkeintä sovellusta eli maailmanvalloitukseen soveltuvan robottiarmeijan rakentamista hieman myös mekaniikan ja elektroniikan kannalta. No tämän aloitin oikeastaan jo edellisvuonna, mutta se on edistynyt hieman hitaasti, koska mekatroniikka on turhan matalan tason käsityötä vaativaa minun makuuni. Mutta kyllä minä vielä.

Sain myös syksyllä suoritettua sinällään mielenkiintoisen Scala-verkkokurssin. Ongelmana vain on, että teen tutkimukseen liittyvät kehitystyöt ehkä sittenkin mieluummin jollain tehokkaammalla kielellä, vaikka Scala onkin ehdottoman kiva ja mielenkiintoinen kieli.

Ärsyttävät asiat

Maailma ei ole täydellinen, mikä on omiaan ärsyttämään myös minua. Jotain pitäisi tehdä, mutta jos ei itsellä ole suoria keinoja, voi aina marista epäkohdista, jotta joku muu tekisi. Tätä tuli tehtyä viime vuonnakin aika paljon.

Uskonnoista ja maailmankatsomuksista ei tullut kirjoiteltua mitään kovin merkittäviä omia artikkeleita, mutta sekalaisia keskustelukommentteja eri foorumeilla, välillä jopa aivan aktiivisesti. On mielenkiintoista, kuinka Suomen maallistuminen vaikuttaisi viime vuosina kiihtyneen ratkaisevasti ja suomalaisten identiteetti vaikuttaisi läpikäyvän hidasta, mutta varman oloista muutosta kristillisestä ja muuten taikauskoisesta uskonnottomaan. Tähän kuitenkin sisältyy paljon riskejä, joiden merkitystä täytyy pohtia ankarasti.

Muustakin politiikasta tulee välillä keskusteltua, mutta en useinkaan jaksa kiinnostua päivänpolitiikan kysymyksistä. Talous- ja sosiaalipolitiikka ovat itselleni aivan liian monimutkaisia, jotta osaisin sanoa siitä paljoa muuta kuin mitä sitä paremmin seuraavat yleensä ehtivät sanoa. Globalisaatiossa on uhkia, Euroopalla menee kurjasti, Suomi on vaarassa, ulkoiset uhkien aiheuttama oikeudenmukaisuuden heikkeneminen uhkaa hyvinvointivaltiota, jnpp. No, yritän toki löytää omia näkökulmiani.

Kuluttajana kuluttaja-asiat ovat aina lähellä sydäntäni. Viime vuosina erityisesti puhelinterroristit ovat nousseet merkittäväksi ärsyttävyyden lähteeksi Suomessa. Toiminta vaikuttaa olevan selvästi lainvastaista monelta osin, mutta jostain syystä kukaan ei tee mitään. Ehkä minun pitäisi. Muita ärsyttävyyksiä ovat valheellinen mainonta ja ärsyttävät myyjät. Viime vuosikymmenenä vaikuttaisi tapahtuneen merkittävää kehitystä asiakassuhteiden rakentamisesta kohti asiakkaiden manipulointia ja ryöstöä. Liekö se sitten tieteellistä kehitystä markkinoinnissa vai mitä, mutta kuluttajien etu se ei varmastikaan ole.

Suomen medioiden taso ja myyntilähtöinen populismi ärsyttävät. No ei sen puoleen, että muualla olisi yhtään paremmin. Medialla periaatteessa pitäisi olla jonkinlainen vastuu kertoa valtakunnassa vallitsevista epäkohdista. Näin tapahtuu varsin vähän - merkittävimpiä median esille tuomia epäkohtia ovat BB-talon viinanhuuruiset tapahtumat. Kun medioiden toimintaperiaatteena on ensisijaisesti tuottaa voittoa, seuraa siitä tiedonvälitykselle vain marginaalinen sivurooli. Kiihtyvä taistelu lukijoista ja katsojista voi korostaa tätä enenevissä määrin. Mediakritiikkiä tarvitaan siksi entistä enemmän. Ei ehkä ole yllättävää, että sosiaalinen media on vähitellen nousemassa kaupallisten medioiden ohi tiedonvälityksen ja yhteiskuntakritiikin kanavana.

Lupauksia vuodelle 2013

Jatkan seuraavilla uudenvuodenlupauksilla, mitkä vuonna 2012 jäivät vielä joiltain osin saavuttamatta:

  • Syön jouluruoat loppuun
  • Menen huomenna töihin
  • Harrastan urheilua aktiivisesti jotta elän vuoden loppuun
  • Käyn neljän seinän ulkopuolella
  • Opiskelen maantiedettä, kieliä ja kulttuuria
  • Kehitän taiteellista ilmaisukykyäni maailmankuululle tasolle
  • Ymmärrän ihmismielen toiminnan
  • Ymmärrän miten se on kehittynyt
  • Sovellan oppimaani tekoälytutkimukseen
  • Teen historiallisen läpimurron tieteessä
  • Tutustun mekatroniikkaan
  • Rakennan älykkään robottiarmeijan
  • Harjoitan sotastrategian taitojani tietokonepeleilläsimulaatioilla
  • Valloitan maailman
  • Määrittelen hyvän ja oikeudenmukaisuuden itseäni miellyttävällä tavalla
  • Otan käyttöön hyvän ja oikeudenmukaisen politiikan
  • Valmistaudun valloittamaan Marsia ryhtymällä opiskelemaan astronautiksi
  • Saan vuoden 2013201220112010 joulusiivouksen loppuun
  • Käyn katsomassa ilotulitusta uutenavuotena

Ja blogi(e)ni kannalta tärkeimpänä:

  • Kirjoitan näistä asioista matkan varrelta myös blogeihini
  • Kirjoitan lyhyempiä artikkeleita, joiden kirjoittamiseen ei mene puolta päivää

Näillä eväillä mennään eteenpäin.