Hummusta tahinilla

Käydessäni viime huhtikuussa Israelissa tulin tutustuneeksi hieman paikalliseen ruokakulttuuriin. Hummusta kutsutaan suosionsa vuoksi jopa Israelin kansallisruoaksi, vaikka se itse asiassa on arabiruoka, jonka juuret ulottuvat ainakin arabisankari Saladiniin asti 1100-luvulle. Nykyään se on suosittu ruoka koko Lähi-Idässä. Hummus on levinnyt modernilla ajalla erityisesti Libanonista, joka on haastanut Israelin heidän ruokansa varastamisesta.

Tarjoiluvalmis hummus, tässä jo aivan liian löysänä

Hummus tarkoittaa sananmukaisesti kikhernettä ja erilaisia hummus-ruokia on itse asiassa valtavasti. Hummuksella kuitenkin yleensä tarkoitetaan hummus bi tahina eli hummusta tahinilla, jossa toisena pääaineena on tahini, seesamsiementahna. Sellaisenaan tahini maistuu omasta mielestäni täsmälleen maapähkinävoilta. Muita ainesosia ovat tyypillisesti oliiviöljy, etikka ja sitruunamehu. Lisämausteena käytetään tavallisesti tilliä, kuminaa ja paprikaa.

Löysin verkosta aika monia hummusreseptejä. Useimmat näistä käyttivät tölkki-kikherneitä ja määrät olivat "hernetölkin" koon mukaan.

Löysin kuitenkin vain kuivatettuja kikherneitä. Muistin nähneeni Turussa Ratapihankadulla kaupan nimeltä "Baghdad Exports" ja pitkään ihmetelleeni, että mikä se on. Arvasin kuitenkin, että kyseessä olisi arabiruokatarvikkeita tuova kauppa, joten kävin siellä nyt ensimmäistä kertaa. Kauppa vaikutti enemmänkin varastolta; tuotteet olivat enimmäkseen pahvilaatikoissa olevia suuria, ehkä gallonan purkkeja. Paikalla olleet pari asiakasta vaikutti lähinnä ravintolanpitäjiltä; he olivat keränneet ostoskärryt täyteen noita ruokatölkkejä. Nurkassa oli kuitenkin tavanomaisempi hylly, jossa oli pieniä tuotteita, kuten erilaisia makeisia, sekä kuivatettuja hedelmiä, papuja ja kikherneitä, ja tahinaa.

Tahina oli hieman hankalaa käsitellä, koska seesam-massa ja seesamöljy olivat erottuneet purkissa varsin tehokkaasti. Purkin päivämäärä oli vuodelta 2007, joskin parasta ennen -päiväys oli juuri tämän vuoden tammikuussa. Jouduin kaivamaan kaiken purkista lusikalla ja vatkaamaan sitä sähkövatkaimella noin 20 minuuttia, sillä se sekottui erittäin vaikeasti.

Päädyin seuraavanlaiseen reseptiin:

Hummus tahinilla

• 5 dl kuivia kikherneitä
• 5 rkl tahinia
• 5 rkl sitruunamehua
• 5 rkl oliiviöljyä
• 3 valkosipulinkynttä
• ripaus paprikajauhetta
• ripaus tilliä
• vettä
• etikkaa

Liota kikherneitä runsaassa vedessä yön yli, sitten keitä 1,5 tuntia ja lopuksi valuta vesi pois siivilässä. Muussaa valkosipulinkynnet ja lisää tahini, sitruunamehu, oliiviöljy ja keitetyt kikherneet. Sekoita kaikki sauvasekoittimella, kunnes tuloksena on paksua tahnaa. Lisää vettä, kunnes tahna on sopivan paksuista leivällä kaapimalla syötäväksi (ylläolevassa kuvassa jo liian löysää).

Tarjoiltaessa tee hummuksesta lautaselle kehä ja kaada keskelle oliiviöljyä, sitruunamehua ja etikkaa sopivasti. Ripottele hummuksen päälle paprikajauhetta ja tilliä. Tarjoile lämpimän pitaleivän kanssa; yksi pitaleipä lämmitetään laittamalla se 20-30 sekunniksi mikroaaltouuniin.


Hieman luulen, että oli väärin sekoittaa oliiviöljy ja sitruunamehu itse hummukseen, sillä tarjoiltaessa niitä kuitenkin joutuu laittamaan lisukkeeksi. Ehkä se on ollut muissakin resepteissä ajatuksena.

Tulin huomanneeksi, että laitettuani hummusta säilytysrasiaan ja jääkaappiin, se nesteytyi parin vuorokauden kuluttua jotenkin liian vetiseksi (ks. kuva alussa).

Talvikävelyllä Kurjenrahkan kansallispuistossa

Kävin tänään pienellä talvisella kävelyllä Kurjenrahkan kansallispuistossa veljeni kanssa. En ole käynyt tuolla aiemmin kesälläkään, vaikka pitkään on pitänyt.


Lämpötilaa oli -27°C, mikä tarjosi oivan tilaisuuden kokeilla uutta talvitakkiani. Olen vähitellen kyllästynyt siihen, etten juuri viitsi talvisin olla ulkosalla, kun vaatteeni eivät ole riittävät. Erityisesti tähtiharrastuspuuhat ovat talvella menneet osaltani ohi, kun pystyn seisomaan tähtitornissa korkeintaan muutaman minuutin. Uusi ehkä turhankin maksimoitu takki tosin sopii vain paikallaan seisoskeluun ja istuskeluun, kävellessä tulee välittömästi hiki.


Kävin myös eilen ostamassa säärystimet, jotta paksussa hangessa olisi mukavampi temmeltää. Kurjenrahkan tai siis Kuhankuonon reitillä oli tosin varsin hyvin kuljetut polut pitkospuineen suurimman osan matkasta.


Kurjenpesän nuotiokatos oli varsin hyvä teen keittämiseen ja makkaranpaistoon.

Lisätietoja:

• Lisää kuvia kuvagalleriassa.
• Kulkureitti

Hirvikärpäsihottumaa?

Ajattelin vaihteeksi herkutella ihottumakuvilla. Käydessäni syyskuun alussa retkellä Jurmossa sain oudon kutiavan paukaman reiteeni. Luulin sitä aluksi punkinpuremaksi, mutta siitä ei löytynyt varsinaista punkkia ja lääkärikään ei sitä sellaiseksi tunnistanut. Hän ei kuitenkaan osannut sanoa mikä se olisi.

(napsauta kuvaa saadaksesi suuremman kuvan)

Arvelin jo hieman, että se olisi saattanut olla hirvikärpäsen purema tai jotain, koska yöpyessäni Korppoossa sain parikymmentä hirvikärpästä hiuksiini ja muualle. Saattaa hyvin olla, että joku olisi päässyt housujenkin sisään.

Nyt yli kaksi kuukautta myöhemmin paukama ei ole hävinnyt. Viime viikolla huomasin sen jo hieman tulehtuneenkin.

Vastaavia mutta pienempiä paukamia on vähitellen ilmestynyt melko lailla joka puolelle kehoa ja viime viikolla ne alkoivat kutiamaan huomattavan voimakkaasti.

Hoidoksi hirvikärpäsihottumaan käytetään yleensä hydrokortisonia ja antihistamiinia. Apteekista sai jonkinvahvuista hydrokortisonivoidetta ja antihistamiinia onneksi löytyi lääkekaapista. Ne auttoivat kutinaan melko hyvin, mutta eivät kuitenkaan ole poistaneet ihottumaa tai rakkuloita lainkaan.

Duodecimin artikkeli kertoo, että hirvikärpäsihottuma saattaa kestää kuukausia tai jopa vuoden. Toivottavasti ei.


Suhtauduin näihin hellyyttäviin pikku seuralaisiin aluksi melko suopeasti, vaikka niitä olikin todella ärsyttävä poimia hiuksista ja vaatteista. Kerääntymisnopeus viime retkellä oli noin yksi hirvikärpänen minuutissa, mikä teki metsässä liikkumisen varsin ongelmalliseksi. Metsästä pois lähtiessäni ymmärsin laittaa takin tiiviisti päälle, jonka jälkeen sain metsästää autostani parisenkymmentä yksilöä.

Viime viikolla myös käsiin ilmestyi satoja vesikellomaisia näppylöitä tai rakkoja. Ajallisesti ne ilmestyivät samaan aikaan kuin muualla kehossa olevat näppylät ovet yleistyneet, mutta ovat aika erilaisia. Ehkä erilaisuus johtuu käsien paksummasta ja joustavammasta nahasta, en tiedä.

(napsauta kuvaa saadaksesi suuremman kuvan)

Varasin ajan lääkärille jo viime keskiviikkona, mutta sain ajan vasta tämän viikon perjantaille. Kutina on hyvin voimakasta ja rasittavaa, joten odottelu ei todellakaan ole ollut kivaa.

Päivitys 20.11.2009

Pääsin viimein lääkäriin. Lääkärin mielestä käsien ihottuma ei olisi hirvikärpäsistä aiheutuvaa. Sain ihottumaan tuhdimpaa kortisonivoidetta.

Lähteitä

Timo Reunala, Maria Laine, Martine Vornanen ja Sauli Härkönen. Hirvikärpäsihottuma – maanlaajuinen riesa (PDF). Duodecim 2008; 124(14):1607-12.

Palannut Israelista

Palasin jo muutama päivä sitten, nämä päivät ovat menneet paljolti toipumiseen. Kipulääkkeen käytön lopettamisen jälkeen oikeastaan kaikki paikat tuntuvat olevan kipeät. Paitsi kipulääkkeiden alkuperäinen kohde eli selkä, mikä on nyt oikeastaan parantunut aika hyvin. Käveleminen parantaa selkäkivut aika hyvin, kunhan vaan saa käveltyä, viime Romanian reissulla pari vuotta sitten oli melko sama vaikutus. Niin, pitäisi tietenkin muutenkin kävellä enemmän.

Al Aqsan moskeijan edessä Jerusalemissa.

Matka oli todellakin mielenkiintoinen ja kävimme lähes joka paikassa missä vain voi käydä. No Länsirannalla kävimme vain melko suppeasti, Herodion ja Betlehem jäivät ajanpuutteen vuoksi väliin. Jerikon ohi ajoimme, mutta emme käyneet. Makhtesh Ramon -kraaterissa ja muissa luontokohteissa olisi ollut kiva retkeillä enemmänkin, vaikka useamman päivän, mutta tällä kertaa ei aika riittänyt kovinkaan pitkiin käynteihin.

Kävimme nyt oikeastaan kaikissa tärkeimmissä historiallisissa kohteissa, ensin Jerusalemissa. Galileassa oli tietenkin paljon Jeesus-paikkoja, joissa ei sinällään ole mitään erityistä nähtävää, kunhan on kiva voida sanoa käyneensä.

Valokuvien käsittely voi todellakin kestää toven, en ole juuri ehtinyt tehdä muuta kuin siirtää kuvat koneelle, siinäkin meni kolmisen tuntia, kun kuvia oli jotain 6000 eli 30 Gt.

Tämän matkan kokemusten pohjalta voin nyt ehkä paremmin valmistella matkatavaroiden optimointia. Oleellisin hankinta tulee olemaan luultavimmin Canon SX1 kamera. Se on Canonin tämän hetken paras kompaktikamera; yhtä laajakulmainen kuin järjestelmäkamerani peruslinssillä. Lisäksi siinä on kohtuullinen videokuvaus, jolloin en tarvitse myös videokameraa, mikä helpottaa. Valokuvausvarusteiden pitäisi sen myötä keventyä viidestä kilosta noin puoleen kiloon. Myös kennonpuhdistuksen tarve häviää, enkä tarvitse puhdistusvälineitä mukaan. Salama, jonka hankin viime kuussa, osoittautui reissussa lähes hyödyttömäksi.

Minulla oli tällä matkalla oli siis mukana oikeastaan kaikki mitä saattaisin tarvita, mutta tavoite olisi pärjätä pelkällä selkärepulla. Laskujen mukaan painoa tulisi silti noin 10 kg, mikä on kyllä aika paljon, tai siis vaatisi paljon parempaa kuntoa ja erityisesti kestävyyttä selältä. Tietenkin ongelma ratkeaisi kuin itsestään pudottamalla tuon 10 kg painoa vyötäröltä.

Reppu osoittautui melko hyväksi. Oikeastaan sen ongelma on, että taskuja on niin paljon, että laukun saa täyteen täyttämällä vain puolet taskuista. Se ei sinällään haittaa. Eräs ongelma on, ettei reppu ole lainkaan vesitiivis: pohjassa on suuret aukot siltä varalta, että juomarakko puhkeaa. Erämaassa sillä ei ole merkitystä, mutta monissa muissa paikoissa on.

Palailemassa Israelista

Viimeinen ilta Israelissa ja pääsin viimein kunnon netin ääreen. En ole jaksanut tapella nettiasetusten kanssa juurikaan, kun en olisi paljoa ehtinyt sitä käyttääkkään koneellani. Pääasia että pääsin puhelimellani hieman kiinni maailmaan.

Kävelyllä Genesaretinjärvellä.

Palailen siis huomenna. En tiedä missä vaiheessa jaksan laittaa kuvia nettiin, viime Egyptin matkan kuvistakin on vielä melkein kaikki kuvat laittamatta. Matkalta on tullut noin 6000 kuvaa ja niiden karsimisessa ja luokittelussa ja kuvasarjan tekemisessä menee luultavasti aika paljon aikaa... No, yritän ainakin jotkin oleellisimmat saada viikon-parin sisällä, mutta voi kyllä olla ettei toteudu.

Matkalla Israelissa

Olen ollut matkalla jo muutaman päivän, tähän mennessä pääosin Jerusalemissa. Olemme käyneet läpi kaikki oleellisimmat paikat.

En ole saanut nettiä toimimaan kannettavallani ja Puhelimen kanssa on nihkeähköä kirjoitella, joten tämä matkaselustus jää aika ohueksi. Minulla on muutenkin ollut aivan liian vähän aikaa kirjoittamiseen. Joitain lyhyitä kommentteja olen kirjoitellut matkalta Twitteriin, ks. http://twitter.com/Magi42. Linkit Twitter-kommentteihin löytyvät myös tämän sivun oikeasta laidasta.

Normaali puhelinnumeroni ei toimi täällä ollessani. Minut kenties tavoittaa Israelin puhelinnumerostani +972543462274, jos on jotain erityisen oleellista asiaa. Hinta voi olla mitä vain. Eilen soittaessani Suomeen hinta oli ehkä 50 senttiä minuutti.

Israelin matka lähestyy

Lento Tel Aviviin, Helsinki-Vantaalta Ben Gurionin lentokentälle, lähtisi ensi perjantaina eli vajaan viikon päästä. Vuokra-automme on toivon mukaan odottamassa meitä siellä. Ajamme suoraan Jerusalemiin hotelliin ja vietämme siellä kolme yötä. Lähden matkalle jo torstaina ja yövyn Juhan luona Keravalla, jotta ei tarvitsisi herätä neljältä ehtiäkseni aamulla lähtevään koneeseen. Matkajännitys kasvaa.

Laitoin nyt itselleni tilin myös Twitter-mikroblogiin, sillä siihen saa lähetettyä kirjoituksia helposti kännykällä. Twitter-blogin viimeisimmät viestit löytyvät tämän blogin oikeasta reunasta, sekä osoitteesta http://twitter.com/Magi42.

En luultavasti viitsi pitää Israelissa omaa puhelinnumeroa juurikaan auki, sillä jos joku soittaa siihen se tulee minulle kalliiksi. Lisäksi voi helposti käydä vahinko, että kännykkäni avaa Internet-yhteyden jostain syystä (tietyt ohjelmat kuten karttaohjelma ja SportsTracker ja esim N800:ni avaavat yhteyden automaattisesti), mutta roaming-datasiirto on absurdin kallista ja vahingossa auenneesta yhteydestä tulee helposti tuhansien eurojen laskut. Juhalla on prepaid-kortti ja saatan hankkia sellaisen itsekin, tai käyttää Juhan korttia. Suurena kysymyksenä on, että saako Israelista prepaid-kortteja, joissa on Internet-yhteys. Yritin hieman selvittää tätä, mutta ainakin aivan viime aikoina sellaista on ollut vaikea löytää. Asian näkee ehkä vasta paikan päällä.

On kuitenkin toki mahdollista, että saan välillä verkkoyhteyden ja pääsen lukemaan sähköpostejani ja ehkä hieman blogaamaankin. Ainakin sen verran täytyy saada yhteys, että saan lisättyä mahdolisen Israelin puhelinnumeroni Twitteriin, jotta voin blogailla sinne.

Minulla on kyllä nyt sen verran monenlaista kirjoituskohdetta matkalle, että saa nähdä miten ehdin kaikkea tekemään. Matkakertomusta pitäisi tietenkin kirjoittaa, mutta se tulisi tietenkin olemaan tyyliltään aivan toisenlainen kuin tällaiset blogikirjoitukset.

Hankintoja

Seikkailutarvikkeet alkavat olla kasassa. Ostin jo viime kuussa paljon kameratarvikkeita. Ainoa suurempi ostos oli uusi salama. Minulla ei ole digiaikanani eli viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut koskaan varsinaista salamaa (kameran sisäänrakennettua salamaa, orjasalamaa ja studiosalamia lukuunottamatta). Lisäksi ostin paljon muistikortteja, akkuja, hyvän AA-akkulaturin (BC-700), optiikan puhdistusvälineitä ja kaikkea muuta pikkusälää.

Ostin Eee PC 901:ni 16 Gt:n muistikortin ja asensin siihen kunnollisen Linuxin eli Kubuntu 8.06:n. Kubuntu 8.10:ssä tuli vakiona KDE 4, jonka huomasin nopeasti käyttökelvottomaksi, joten asensin sittenkin vanhemman, jossa tulee KDE 3.5. Sain asennettua oikeastaan kaiken, mikä minulla on käytössä pöytäkoneessanikin. Jäljellä on kuitenkin kaksi vakavaa ongelmaa. Ensinnäkin, kone ei herää valmiustilasta, joten akku kestää vain viitisen tuntia, jos en sammuta sitä kunnolla. Toisekseen, 3D-kiihdytys ei toimi, joten Google Earth ei toimi kovinkaan hyvin, kuten se toimii mukana tuleessa Xandros-Linuxissa. Saatan siten joutua käyttämään Xandrosia suurimman osan ajasta. Onneksi siinäkin toimivat tärkeimmät ohjelmat.

Olen käynyt Google Earthilla läpi kaikki suunnitellut matkakohteemme. Google Earth tallentaa kartat välimuistiin. Asetin välimuistin kooksi 2Gt, mutta vaikka siellä nyt on kaikki Israelin kohteet, sekä joitain alueita Egyptistä, Itävallasta ja Suomesta, vievät ne vain noin 300 Mt välimuistitilaa. Harmi vain, ettei Google Earthissa saa käytettyä GPS:ää...

Ostin edellisviikolla uuden repun, 5.11 Tactical Series -valmistajan Rush 24 -repun, jossa on huomattavan paljon taskuja, sekä tietenkin tasku ja läpiviennit vesirakolle. Reppu kuuluu on poliisin erikoisyksikköjen käyttöön suunniteltuun mallistoon ja ominaisuuksiin sisältyy myös modulaarinen MOLLE/PALS-verkko, johon saa helposti kiinnitettyä erilaisia tarvikepusseja. Ostin yhden siihen sopivan lisäpussin. Ostin myös saman valmistajan housut ja vyön, sillä ne vaikuttivat varsin hyviltä vahvuutensa ja taskujensa puolesta. Aiemmin olen ostanut valokuvausliiveiksi 5.11-valmistajan liivit, jotka ovat nekin tarkoitettu nimenomaisesti aseliiveiksi, joiden isoihin sisätaskuihin on helppo piilottaa pistooleita ja oikeastaan kaikenlaista suurempaakin. Varusteet ovat kuitenkin tyyliltään hyvin "casual" ja melko tyypillisiä miesten vaatteita, joten ne tuskin herättävät merkittävästi huomiota.

Vesipuolen pitäisi olla nyt hoidossa epätavallisen hyvin. Tilasin Camelbak-vesipullon, sekä pari erilaista vesirakkoa, joista toinen sopii reppuuni. Koska etelän maiden vedessä on tunnetusti paljon bakteereita ja pieneliöitä, jotka voivat aiheuttaa ikävän ripulin, hankin myös vesisuodattimen, sekä vedenpuhdistustabletteja. Pelkät tabletitkin olisivat kyllä riittäneet, mutta niiden vaikutusta joutuu odottelemaan puolesta tunnista muutamaan, riippuen veden lämpötilasta ja siitä haluaako myös pieneliöiden kuolevan. Egyptissä tuli pärjättyä pulloveden voimalla, mutta niiden ostamisessa on oma rasitteensa ja Israelissa sinetöity pullokaan ei kuulemma välttämättä takaa, etteikö sitä olisi otettu kraanasta...

Hankkimani Katadyn Vario -vesisuodatin vaikuttaa melko hyvältä, joskin se on hieman suurikokoinen verrattuna pienimpiin malleihin. Arvioin sen kuitenkin toimivuudeltaan merkittävästi paremmaksi kuin pienemmät mallit. Suodatin sopii Camelbak-pullooni suoraan ruuvaamalla. Liittäminen vesirakon juomaletkuun olisi vaatinut erityisen sovitekappaleen. Huomasin kuitenkin, että juomarakon liitin ja juomaletkun suukappale, josta on poistettu kuminen puruventtiili, sopivat molemmat vesisuodattimen ulostuloon edes jotenkin. Tietenkin rakon saa aina täytettyä korkkiaukosta, mutta se ei ole niin näppärää.

Yksikään seikkailija ei lähde kotoaan ilman 50' köyttä, joten saattaisin ottaa sellaisenkin mukaan. Ostin köyden pääasiassa siksi, että olen tässä keväällä hieman haaveillut vuoristoretkeilyreissusta Itävaltaan Hallstattin ja Dachsteinin alueelle tai muualle ja siihen voisi liittyä hieman kiipeilyä ja ehkä jäätikön ylitystä. Siksi pitäisi hieman harjoitella kiipeilytaitoja ja hankkia tarvittavia varusteita. Köysi ja muut perusvarusteet (pari sulkulenkkiä, kasirengas, prusik-narut ja valjaat) ovat sen verran kevyet, yhteensä alle kaksi kiloa, että ne voisi ottaa mukaan aika helposti. Tilaa köysi kuitenkin vie aika paljon ja matkalaukussa ei ole koskaan liikaa tilaa ostoksia varten. Köysi olisi kyllä turhin matkatavarani, joten jos se lisää painoa liikaa, jätän sen kyllä Suomeen.

Käymme Negevin autiomaassa makhtesh-kraaterimuodostelmissa ja muissa paikoissa, joissa varmasti on mielenkiintoisia kiviä. Makhtesh Ramonissa tiedetään olevan paljon ammoniitteja, joita olisi kiva kerätä, jos niiden esiintymispaikan lähelle vain pääsee autolla. En ole varma onko niitä edelleen yhtä paljon kuin aiemmin; aiemmin suuret alueet olivat niiden peitossa, mutta niitä on kerätty jopa teollisesti, joten jäljelle jääneet paikat voivat olla jo suojeltuja. Ajattelin kuitenkin ottaa mukaan geologin vasaran ja pienen taltan. Kysyin isältäni, olisiko hänellä moista vasaraa, mutta ei ollut enää, tai ehkä oli, mutta se oli kokoluokaltaan lekan kokoa. Kunnolliset olisivat maksaneet aika paljon (60-80 euroa), joten päädyin halpaan muurarinvasaraan (6 euroa), joka on täsmälleen samanlainen, mutta metalli ei varmastikaan ole yhtä hyvää ja voi lohjeta kiveen hakattaessa. Vasara on kuitenkin hieman marginaalinen hyödyltään ja lisää painoa varmaan kilon, joten täytyy vielä katsoa otanko mukaan.

Rokotuksetkin tulivat kuntoon. Otin viime vuonna Egyptin matkaa varten kurkkumädän ja jäykkäkouristuksen. Otin tuolloin myös A- ja B-hepatiittiruiskeen, mutta siitä sanottiin silloin, että seuraava pitäisi ottaa kuukauden ja toinen puolen vuoden päästä. Kun en sitten muistanut/ehtinyt/jaksanut ottaa toista juuri kuukauden päästä, se sitten jäi. Nyt lääkäri kuitenkin kertoi, ettei se kuukausi ollutkaan niin tarkka ja saatoin ottaa sen vieläkin. Otin, kolmas olisi sitten 5 kk:n päästä.

No, mutta pitäisi tässä vielä viikonloppuna tehdä paljon töitäkin. Pitäisi saada firman tuotteen ohjekirja kasaan ensimmäistä sidottua painosta varten. Kirjasta otetaan 500-1000 kappaleen painos ja se julkaistaan minun omalla nimelläni, joten julkaisukynnys on itselleni heti hieman korkeammalla...

No, mutta kaupungille ostoksille, palailen myöhemmin taas asiaan. Ehkä kirjoittelen noista hankinnoista jotain tuotearvioita jossain vaiheessa, luultavasti englanninkieliseen blogiini, ehkä matkan jälkeen.