torstai 14. helmikuuta 2008

Poliisi ylittää valtuutensa sensuurissa

Viime päivinä on noussut otsikoihin (esim. ITViikko) poliisin lapsipornosuodatus. Matti Nikki julkaisi luettelon (http://lapsiporno.info/) osasta suljettuja osoitteita. Nyt poliisi oli lisännyt listalle myös tämän listan.
"Keskusrikospoliisin kannan mukaan estettävä sivu voi olla myös suomalainen, jos se johdattaa ulkomaisille lapsipornosivuille.

- Estotoimien kohteeksi joutuvat myös sellaiset sivustot, joilla on toimiva linkki sellaiselle sivustolle, joka sisältää [lain mukaan lapsipornoksi määriteltävää] kuva-aineistoa. Siten estotoimien kohteeksi joutuvat sivustot, jotka toimivat esimerkiksi portaalina lapsipornografiasivustoille, rikosylikomisario Lars Henriksson kommentoi."

Tämäpä mielenkiintoista, koska laki (1068/2006) ei tunne tällaista linkkien kieltoa. Poliisi selvästi laajentaa lakia itse lisää. Myös siinä, ettei se suostu perustelemaan sulkupäätöksiä. Tiedusteltaessa asiaa poliisilta, kieltäytyi se kommentoimasta sulkua.
"[Rikosylikomisario] Henriksson [Keskusrikospoliisista] ei ota suoraan kantaa lapsiporno.infon tapaukseen, koska estolista on lain mukaan salassa pidettävä."

Uutisessa Huovinen lupaa läpinäkyvyyttä web-sensuuriin vuodelta 2006 minusteri sanoo:
"Poliisin on tarvittaessa kerrottava, miksi jokin sivu on estolistalla. Näin varmistetaan järjestelmän läpinäkyvyys", ministeri Huovinen sanoo ministeriön tiedotteessa.

Entä mitä sensuroidaan? Osoitelista koostui sensuroitujen tietokoneiden nimistä. Kuitenkin Keskusrikospoliisi vielä vuonna 2006 vannoi:
"Idea on se, että estettäväksi tulevat tarkat osoitteet (url:t), eikä dns- ja ip-osoitteet, kuten joissain yhteyksissä on aiemmin väitetty", Kajantie sanoo.

Keskusrikospoliisin idea ei sitten toteutunut heidän omassa käytännössäänkään.

Katsotaanpa, millaisia lausuntoja (lausuntokoose, PDF) lain valmisteluvaiheessa oli annettu. Lausunnot ovat hyvin mielenkiintoista luettavaa monessa suhteessa. Vähintään niistä näkee, kuinka täysin huomiotta laista on jätetty monet erittäin tärkeät viranomais- ja asiantuntijalausunnot.

Alla joitain poimintoja, aloitetaan vaikkapa Keskusrikospoliisista:
Keskusrikospoliisin näkemyksen mukaan poliisin toimintaa ei tule eikä saa levittää sellaisille "harmaille" alueille, joissa toiminnan määrittäminen jää epäselväksi ja joissa toiminta ei perustu poliisilain 1 §:ssä säädettyihin tehtäviin. Kansalaisten ja lakia soveltavien virkamiesten oikeusturva edellyttää, että poliisin toimivaltuuksien sääntely on hyvin täsmällistä. Vaatimus korostuu erityisesti silloin, kun liikutaan perusoikeuksien alueella.

Lain otsikko ei vastaa lain tarkoitusta ja sisältöä. Otsikon mukaan kysymys on lapsipornografian levittämisen estotoimista, vaikka kysymyksessä on tahattoman sivuille joutumisen estäminen eli käytännössä katselun estäminen.

TIEKE kommentoi:
"[...] Lisäksi laissa tulisi erikseen mainita, että tiedon välittäminen jo suljetusta sivusta tai suljettujen sivujen listan julkaiseminen yksittäisen kansalaisen tai kansalaisjärjestön toimesta on sananvapauteen vedoten mahdollista."

Eipä ole kovin hyvin toteutunut.

Jyrkintä tekstiä tulee Turun yliopiston oikeustieteelliseltä tiedekunnalta:
Lausuntopyynnön pohjana oleva ehdotus on ilmeisellä tavalla perustuslainvastainen. Ehdotuksen mukaisella lailla säädettäisiin salainen ennakkosensuurijärjestelmä, joka perustuisi ehdotuksen mukaan internet-operaattorien vapaaehtoiseen toimintaan, mutta jonka tarkoituksena olisi viranomaistoimin estää poliisiviranomaisen lainvastaiseksi epäilemän viestin vastaanottaminen. Sensuurin sisältö perustuisi poliisiviranomaisen ylläpitämään listaan internet-osoitteista. Järjestelmä esitetään operaattoreille vapaaehtoisena, mutta mikäli operaattorit eivät sensuuria toteuttaisi, säädettäisiin operaattoreita velvoittava sensuurijärjestelmä.


Lähteitä:

tiistai 12. helmikuuta 2008

Vanhasen perintö Suomen lapsille

Tässä on nyt tullut jo jokunen viikko katseltua ihmeissään, miten Matti Vanhanen avasi Microsoftin lähettämälle troijan hevoselle portit avoimin sylein. Kaikki alkoi Vanhasen amerikanmatkasta, jossa hän halusi tavata Iso-Arskan ja maailman rikkaimman miehen. Jälkimmäisen tapaamisen junaili hänen entinen avustajansa Mikko Alkio (Keskusta), joka oli valtion duuniensa jälkeen siirtynyt Microsoftille hoitamaan "yhteiskuntasuhteita" Michael Jungnerin (SDP, Lipposen avustaja) ja Max Mickelssonin (Kokoomus, Ilkka Kanervan avustaja) tavoin. Bill Gates -tapaamisen järjestämisen jälkeen Alkio siirtyi takaisin valtion leipiin, elinkeinoministeriön valtiosihteeriksi, jonka työtehtäviin kuuluu muun muassa kilpailun edistäminen. Epäterveiden monopolien torjuminen ja muuta sellaista.

Mutta ei nyt pohdita politiikkaa, vaan palataan Amerikkaan. Maailman rikkain mies, kaikessa hyväntahtoisuudessaan, teki Suomen kouluille, siis pienille herttaisille lapsille, kymmenien miljoonien eurojen lahjoituksen. Hän tarjosi Microsoftin Live@edu-palvelun kouluille maksutta. Hieno juttu?

Kaikkea muuta. Lahjoitus itsessään oli sellaista, minkä saisi muutenkin ilmaiseksi Microsoftilta ja sen kilpailijoilta. Pitää myös muistaa, että Microsoft on liikeyritys, joka ei lahjoita mitään, jos se ei odota saavansa siitä jotain etua. Tietenkin paitsi mainosarvon, myös sen, että se lukitsee Suomen koulut Microsoftin muihin tuotteisiin. Pysyvästi.

Todella pysyvästi. Ottaessaan Live@edu-palvelun käyttöön, kaikki oppilaiden tietokoneella tekemät koulutyöt päätyvät Microsoftin haltuun. Jos koulut myöhemmin haluavat siirtyä toiseen järjestelmään, on tietojen siirtäminen äärimmäisen haastavaa, varsinkaan kun Microsoft tietenkään ei halua helpottaa sellaista. Ja tietenkin, jos Microsoft pitää palvelun ilmaisena, kuten on järkevää, ei kouluilla ole kovin hyvää syytä siirtyä muihin.

Mitä pysyvän ilmaisen järjestelmän tarjoaminen sitten hyödyttää Microsoftia? Tietenkin se, että Live@edu-palvelu on täysin sidottu Microsoftin muihin tuotteisiin. Se vaatii kouluilta Microsoft Windows -palvelimet, käyttäjiltä Microsoft Windows -käyttöjärjestelmän ja Microsoft Office -toimisto-ohjelmistot, kaikista muista ohjelmistoista puhumattakaan.

Mikä tässä sitten on uutta? Kyllähän kouluissa ennestäänkin käytetään lähes yksinomaan Windowsia ja MS Officea? Käytetään, mutta tietoja ei ole sidottu niihin yhtä pitkäjänteisesti. MS Office -asiakirjat on melko helppo avata OpenOfficessa. Vaikka yhteensopivuus ei olekaan täydellinen, voivat oppilaat edes periaatteessa käyttää OpenOfficea kotona. Live@edu sisältää kuitenkin integrointikomponentteja, jotka toimivat vain Windowsissa ja vain MS Officen kanssa.

Asia on siten herättänyt julkista närää. Kerrankin. Tämä on sikäli yllättävää, että yleensä Microsoftin monopoliasemasta ei edes välitetä. Tällä kertaa asiasta on kuitenkin noussut tietoisuus, johon Microsoftinkin on ollut pakko vastata vakuuttamalla, että palvelu toimii muissakin käyttöjärjestelmissä ja muillakin selaimilla kuin Internet Explorerilla. Live@edun vastaussivulla sanotaan:
"Tarvitseeko minun käyttää Windows-PC:tä tai Internet Exploreria? Ei. Kaikkia Windows Liveen kuuluvia web-pohjaisia palveluja voidaan käyttää Windowsista, Macista tai Linuxista käyttäen Internet Exploreria tai Firefoxia. Safaria ja muita selaimia tuetaan myös."
Helsingin sanomat kirjoittaa 8.2.2008:
"Microsoftin Live@edu -tiedotustilaisuudessa vakuutettiin, että palvelu on käyttöjärjestelmä- ja selainriippumaton."
Microsoft kumppaneineen siten nähtävästi ottaa kritiikin vakavasti.

Mutta on peräti outoa, koska jos menen Windows Liven lataussivulle, siellä sanotaan suoraan vaatimuksiksi: "Microsoft Windows XP SP2 tai uudempi tai Windows Vista" ja "Internet Explorer 6 tai uudempi versio". Kun yritän ladata Windows Liveä, tarjotaan minulle Windows-ohjelma WLinstaller.exe. Tämä onkin selvää, koska Windows Liveen sisältyy kahdeksan sovellusta, joista vain pari, kuten Hotmail, on selainkäyttöisiä. Loput ovat tavallisia Windows-ohjelmia, jotka eivät siis toimi Linuxissa tai Macissä.

Windows Live ja sen edu-paketti on nähtävästi hieman eri paketti kuin Live@edu-paketti, jolla on oma esittelysivustonsa. Komponentit ovat kuitenkin paljolti samoja: Hotmail, Messenger ja niin edelleen. Lisäksi tulee MS Office -laajennuksia, työpöydän jako-ohjelma ja muuta. Näistä lähinnä Hotmail on jotenkin Linux- ja Mac-yhteensopiva. Tosin juuri pari päivää sitten tuli uutinen, että Hotmailista on tarkoituksella estetty Linux-toimivuus Firefoxilla. Kyse ei edes ole siitä, etteikö Firefox osaisi näyttää sivuja, vaan palvelu tunnistaa Firefox+Linux-yhdistelmän ja kieltäytyy tarjoamasta joitain toimintoja. Jos Firefoxia käskee valehtelemaan tunnistustietonsa, palvelu toimii hyvin. Näin se kilpailu toimii.

Elias Aarnio teki asiasta testin, yritti asentaa Live@edu-palvelun Linux-ympäristöön ja kirjoitti ongelmista blogiinsa analyysin. Lopputulos oli, ettei asennus ollut mahdollista.

Tiedotustilaisuudessaan Microsoft esitteli Live@edu-palvelunsa toimivan Linuxissa. Miten tämä on mahdollista? En ollut tiedotustilaisuudessa, mutta arvaukseni on seuraava: "Kaikkia Windows Liveen kuuluvia web-pohjaisia palveluja voidaan käyttää Windowsista, Macista tai Linuxista käyttäen Internet Exploreria tai Firefoxia." Siis vain Live@edun web-pohjaisia palveluja, kuten Hotmailia, voi käyttää muilla käyttöjärjestelmillä ja selaimilla. Mutta suurin osa toiminnallisuudesta ehdottomasti vaatii Windowsin ja kenties myös Explorerin.

Valehteleeko Microsoft täysin avoimesti ja törkeästi?`Miten on mahdollista, etteivät opettajat, koulujen päättäjät tai edes toimittajat osaa kysyä näitä kysymyksiä Microsoftilta? Tuntuu, että Microsoft on luonut aivan oman pressitilaisuus-todellisuutensa, joka on täysin ilmiselvästi ja Microsoftin itsensäkin sanomana väärä. Mutta kaikki uskovat.

Millaisia tilaisuuksia nämä Microsoftin pressitilaisuudet oikein ovat?
"Tilaisuuteen oli tuotu kaksi lasta kertomaan palveluun liittyvistä odotuksistaan. "On kivempaa kirjoittaa blogiin kuin puhua opettajan kanssa", ilmoitti 14-vuotias Jaakko Pelkonen Kasakkamäen koulusta Lahdesta."
Mm, selvä, amerikkalaistyyliset mainosmiehet asialla. En kyllä muista nähneeni tuollaista minkään muun tuotteen markkinoinnissa, mutta selvä.
"Tiedotustilaisuudessa pääsivät ääneen opettajat ja muut yhteistyökumppanit, joiden mukaan maailmanlaajuisessa kilpailussa liika kriittisyys on haitaksi."
Anteeksi mitä? Siis anteeksi mitä tässä sanotaan? Missä maailmassa opettajat nousevat monopolirikoksista Atlantin kahdella puolella tuomitun yrityksen puolustajiksi? Liika kriittisyys on haitaksi? Maailmanlaajuisessa kilpailussa? Anteeksi mitä? Kadotan ymmärrykseni.

Mieleen tulee TV-pastori, joka näyttää seurakunnalleen ihmeparantumisen. Seuraavana päivänä käy ilmi, että parantunut olikin hänen pitkäaikainen apulaisensa, joka on ollut aina täysin terve. Pastori selittää asian läpinäkyvästi. Mutta he, jotka haluavat uskoa, uskovat. Seurakuntalaiset nousevat puolustamaan pastoriaan ja syyttävät maailmaa turhalta kritiikiltä. Pastori tuo lavalle vieläpä pari lasta, jotka ylistävät Herran ihmetekoja. Hallelujaa.

Eipä ihme, että Microsoftilla on töissä evankelistoja. Se on heillä siis ihan oikeasti työnimikkeenä, Suomessakin. Omani on tekninen kirjoittaja tai jotain sinne päin, ei lainkaan niin jännän kuuloista.

Mitä nuorten osaamistutkimukset mittaavat?

Helsingin Sanomat raportoi 12.2. suurin otsikoin, Yli puolet 18–19-vuotiaista ei tiedä, mikä korko on. Tulos vaikutti hyvin epäilyttävältä. Minäkin tiesin varmasti jo alle 10-vuotiaana, mitä korko on. Kyselyn (ks. PDF) oli tehnyt Danske Bank.

Aloin tarkastelemaan kysymyksiä. En tiedä miten korkokysymyksen tulosta voisi tulkita, mutta monet kysymyksistä eivät selvästi vaikuta lainkaan mittaavan tietoa vaan sitä, kuinka helposti minkäkin kielisestä termistä voi päätellä vastauksen.

Esimerkiksi, sivu 21: "7 in 10 of the 18-19 year-olds do not know what APR is." Kysymys: "What is APR? (Annual percentage rate of charge)." Vaihtoehdot olivat:
  1. The yearly interest of loan
  2. The bank's total lending fee
  3. Interest rate on a loan and all other costs associated with the loan
  4. The yearly tax deduction on debt
  5. Other
  6. Don't know
Suomalaisista oikein on vastannut 50%, Irlantilaisista vain 17%. APR on suomeksi ilmeisesti "todellinen vuosikorko". Suomenkielinen termi kertoo suoraan, että kyseessä on korko eikä mikään maksu tai muuta. Tämä rajaa vastauksiin 1 ja 3. Vastaus 3 pitää selvästi sisällään enemmän kuin 1, joka olisi se "tavallinen" vuosikorko. Siispä 3. Irlantilaiset taas vastaavat englanniksi ja huonosti, koska kysymyksen vaikeaselkoisesta termistä on vaikea päätellä vastausta, koska siinä ei ole samoja sanoja eikä muita vihjeitä.

Uskoisin englannin kielen osaamiseni olevan melko hyvää, myös tällaisissa taloustermeissä, eikä minulla ole aavistustakaan mitä englanninkielinen kysymys olisi tarkoittanut. En kyllä suomenkielistäkään ymmärtänyt, vaikka olenkin käynyt taloustieteen peruskurssit ja koulussa sain taloustiedon luokkapalkinnon, mutta vastauksen tosiaan saattoi päätellä.

Koko testitulos siten mittaa oikeasti vain sitä, kuinka itseään selittäviä suomen kielen taloustermit ovat ja kuinka hyvin niistä voi päätellä määritelmän, ei oikeaa taloustietoa. Todellinen osaaminen saattoi suomalaisilla olla vielä huonompi kuin irlantilaisilla.

Kyseisessä kysymyksessä ongelma on hyvin selvä, muissa kysymyksissä tilanne voi toki olla parempi.

Voisiko muissa koululaisten osaamisvertailuissa, kuten Pisassa, olla sama ongelma, että suomalaiset näyttävät pärjäävän paremmin, koska samat kysymykset on Suomessa käännetty ymmärrettävämmin? Eli mittaako Pisa sittenkin vain Suomen Pisa-tutkimusryhmän käyttämien kielenkääntäjien tasoa? Vai onko kielenhuolto ja suomen kielen tutkimus tehnyt suomen terminologiasta itseään paremmin selittävän?

Blogi luotu

Lisäsin tämän kolmannen blogini suomenkieliseksi yleisblogikseni. Muita ovat englanninkielinen http://markogronroos.blogspot.com/ ja suomenkielinen teknologiablogi http://hullupingviini.blogspot.com/.

Tarkoitukseni on ollut jo pitkään perustaa blogi, mutta olen halunnut sen kotisivujeni yhteyteen. Kotisivujeni siirtäminen kuitenkin vaatisi melkoisesti teknistä työtä ja olisi ongelmallinen, koska nykyinen sivualustani on ilmainen, suuri ja mahdollisesti melko pysyvä.

Mutta nyt siis näin toistaiseksi.