Mitä nuorten osaamistutkimukset mittaavat?

Helsingin Sanomat raportoi 12.2. suurin otsikoin, Yli puolet 18–19-vuotiaista ei tiedä, mikä korko on. Tulos vaikutti hyvin epäilyttävältä. Minäkin tiesin varmasti jo alle 10-vuotiaana, mitä korko on. Kyselyn (ks. PDF) oli tehnyt Danske Bank.

Aloin tarkastelemaan kysymyksiä. En tiedä miten korkokysymyksen tulosta voisi tulkita, mutta monet kysymyksistä eivät selvästi vaikuta lainkaan mittaavan tietoa vaan sitä, kuinka helposti minkäkin kielisestä termistä voi päätellä vastauksen.

Esimerkiksi, sivu 21: "7 in 10 of the 18-19 year-olds do not know what APR is." Kysymys: "What is APR? (Annual percentage rate of charge)." Vaihtoehdot olivat:

1. The yearly interest of loan
2. The bank's total lending fee
3. Interest rate on a loan and all other costs associated with the loan
4. The yearly tax deduction on debt
5. Other
6. Don't know

Suomalaisista oikein on vastannut 50%, Irlantilaisista vain 17%. APR on suomeksi ilmeisesti "todellinen vuosikorko". Suomenkielinen termi kertoo suoraan, että kyseessä on korko eikä mikään maksu tai muuta. Tämä rajaa vastauksiin 1 ja 3. Vastaus 3 pitää selvästi sisällään enemmän kuin 1, joka olisi se "tavallinen" vuosikorko. Siispä 3. Irlantilaiset taas vastaavat englanniksi ja huonosti, koska kysymyksen vaikeaselkoisesta termistä on vaikea päätellä vastausta, koska siinä ei ole samoja sanoja eikä muita vihjeitä.

Uskoisin englannin kielen osaamiseni olevan melko hyvää, myös tällaisissa taloustermeissä, eikä minulla ole aavistustakaan mitä englanninkielinen kysymys olisi tarkoittanut. En kyllä suomenkielistäkään ymmärtänyt, vaikka olenkin käynyt taloustieteen peruskurssit ja koulussa sain taloustiedon luokkapalkinnon, mutta vastauksen tosiaan saattoi päätellä.

Koko testitulos siten mittaa oikeasti vain sitä, kuinka itseään selittäviä suomen kielen taloustermit ovat ja kuinka hyvin niistä voi päätellä määritelmän, ei oikeaa taloustietoa. Todellinen osaaminen saattoi suomalaisilla olla vielä huonompi kuin irlantilaisilla.

Kyseisessä kysymyksessä ongelma on hyvin selvä, muissa kysymyksissä tilanne voi toki olla parempi.

Voisiko muissa koululaisten osaamisvertailuissa, kuten Pisassa, olla sama ongelma, että suomalaiset näyttävät pärjäävän paremmin, koska samat kysymykset on Suomessa käännetty ymmärrettävämmin? Eli mittaako Pisa sittenkin vain Suomen Pisa-tutkimusryhmän käyttämien kielenkääntäjien tasoa? Vai onko kielenhuolto ja suomen kielen tutkimus tehnyt suomen terminologiasta itseään paremmin selittävän?