keskiviikko 15. elokuuta 2012

Melontaa Saaristomeren kansallispuistossa

Ohos, edellisestä suomenkielisestä kirjoituksesta on jo lähes vuosi. No en nyt ole paljoa kirjoitellut englanninkieliseenkään blogiini, mutta suomeksi en sitten yhtään. Yleensä ongelmaksi tulee, että kirjoituksista kasvaa projekteja, joihin menee sitten puoli päivää, eikä se ole oikein tarkoitus. Yritän nyt oikeasti kirjoittaa lyhyesti, editoimatta tekstiä yhtään enempää kuin on välttämätöntä.

Kirjoitan vaihteeksi hyvistä melontapaikoista, ja ehkä siksi suomeksi. Hyvien satamien löytäminen on yllättävän vaikeaa, vaikka rantaviivaa on täällä Turun seudulla valtavasti. Useimmat tiet päätyvät jonkun koti- tai kesämökkirantaan. Siltojenkaan kupeista ei useinkaan ole sopivaa laskupaikkaa. Venesatamat ovat useimmiten yksityisiä ja suljettuja. Usein suurestakaan saaresta, johon pääsee autolla, ei ehkä löydy kuin yksi tai kaksi mahdollista laskupaikkaa, jos sitäkään.

Viime viikonloppuna kävin parin päivän retkellä Kirjaisten eteläpuolella, Saaristomeren kansallispuiston pohjoisosassa. Kirjaisten venesatamasta löytyi hyvä autopaikka ja ramppi josta päästä vesille. Kaverit olivat menneet aiemmin päivällä edeltä ja tulin itse illalla kun tekemisiltäni pääsin. Kävimme alueella jo kerran viime vuonna, meloen hieman pohjoisemmasta paikasta Gullkronaan.


Näytä suurempi kartta

Sopiva yöpymispaikka löytyi Bultarnan saarelta, jossa oli lukuisia syviä lahtia. Eteläinen lahti oli erityisen syvä ja siellä oli täysin tyyntä, vaikka ulkopuolella oli muutaman metriä sekunnissa tuulta.


Näytä suurempi kartta

Lahti oli varsin mutainen, joten kävin snorklaamassa toisessa hieman pohjoisemmassa lahdessa. Pohja oli aika tylsää merilevää ja hieman rakkolevää. Hiekkaakaan ei juuri näkynyt pohjalta ja sikäli kun hieman pilkisteli, ei siinä juuri ollut mitään mielenkiintoista. No Itämeri on aika saastainen ja rehevöitynyt, maailman saastunein meri.

Melko pahasti hyttysiä tuolla kyllä, olisin tullut täysin syödyksi ilman suojauskeinoja. Katselin vajaan tunnin ajan perseidejä, näin jotain 5-6, en mitenkään kovin paljoa.

Paluumatka oli seuraavana päivänä Stenskärin ja Brennskärin kautta. Ihan mukavan idyllisiä nuo kaikki saariston satamasaaret. Kirjaisiin palatessa oli 5-6 m/s myötätuuli ja aukossa oli kiva yrittää hieman surffata kajakilla. Lyhyitä matkoja se onnistuikin, vaikka aikea vaikeasti, kun aallonpituus ei ollut kuitenkaan kovin pitkä.

Seuraavaksi olisi suuntana ehkä joko Åvan rengasmainen intruusio tai Fjälskarin graniittinen stokki. Molemmat ovat yli 5 km suuria rengasmaisia muodostelmia, jotka ensisilmäykseltä vaikuttavat meteorikraaterilta tai tulivuorelta. Synty on kuitenkin todennäköisesti tapahtunut 1,8 miljardia vuotta sitten noin 10 km maankuoren sisällä magmakammiossa, joka on kiteytynyt hitaasti graniitiksi. Graniitti on viimeisimmän jääkauden jälkeen rapautunut helpommin kun arkaaista alkuperää oleva gneissi, josta alue on pääosin muodostunut, joten kehät näkyvät kartassa selvästi. Mutta tästä lisää sitten kun pääsen käymään näissä paikoissa.

Ei kommentteja: