Betlehemin tähti tulee taas

Taas se tulee. Nimittäin joulu. Ja ei joulua ilman joulutähteä ja hassuja uskomuksia. Meiltä tähtiharrastajilta ja oikeiltakin tähtitieteilijöiltä kysellään aina tähän aikaan vuodessa että: "Mikä se joulutähti oikein oli?" Tänään Iltalehtikin kertoo yhden pseudotieteellisen joulutarinan, joka pohjautuu "tähtitieteen tutkijan" Dave Reneken väitteeseen, ja antaa ymmärtää sen olevan oikein tieteellinen tulos. Lehtijutussa ei kerrota juuri mitään yksityiskohtia.

Jutun mukaan joulutähti olisi ollut Venuksen ja Jupiterin kohtaaminen samassa suunnassa 17. kesäkuuta vuonna 2 ennen ajanlaskun alun. Toinen verkosta löytynyt lehtiartikkeli kertoo Reneken käyttäneen "monimutkaista tietokoneohjelmaa", mitä se sitten tarkoittaakaan.

Kyseisenä päivänä tapahtunutta kohtaamista on esitetty Betlehemin tähdeksi jo vuosikymmenet varsin monien toimesta, joten miten se että joku jossain on vähän tutkiskellut asiaa planetaario-ohjelmalla ja huomannut saman asian olisi uutinen? Lehdistön kritiikki hoi.

Mutta tarkastellaan asiaa nyt vaikkapa KStarsilla. Planeetat todella kävivät tuona päivänä äärimmäisen lähellä toisiaan:


Tämä on oikeasti harvinaisen lähellä. KStars käsittääkseni käyttää melko tarkkaa algoritmia planeettojen radoille, joten kuva saattaa pitää paikkaansa melko hyvin. Väli oli tämän mukaan alle puoli kaariminuuttia, joten planeettoja ei tuona iltana paljaalla silmällä olisi erottanut toisistaan. Kohtaamisen ajankohta on puolenyön aikoihin, jolloin planeettapari olisi ollut Jerusalemissa jo laskenut (maapallon pyöriminen on sen verran epätasaista ettei tätä voi sanoa varmasti).

Kuvassa Jupiter on kymmenkunta kertaa Venusta kauempana ja suunnilleen samaisen kymmenkunta kertaa suurempi, joten ne olisivat kaukoputkella katsottuna näkyneet kuvan mukaisesti eli melko lailla saman kokoisina. (Jupiteria kuitenkin katsottiin kaukoputkella ensimmäisen kerran vasta 1611 vuotta myöhemmin.)

Koko ajatuksessa on kuitenkin melko lailla ongelmia. Aloitetaan Matteuksen evankeliumin toisen luvun kertomuksesta, jossa tähti kulki vastasyntyneen Jeesuksen kodin "päälle".

"Kuultuaan kuninkaan sanat he lähtivät matkalle; ja katso, tähti, jonka he olivat itäisillä mailla nähneet, kulki heidän edellään, kunnes se tuli sen paikan päälle, jossa lapsi oli, ja pysähtyi siihen." (Matt. 2:9)

Jos kyse on Jupiterista ja Venuksesta, tässä on jokunen ongelma, joista jokaista voisi luonnehtia mahdottomaksi. Ensinnäkin, koska Venus kiertää Aurinkoa maapallon radan sisäpuolella, voi sen kulmaetäisyys Auringosta olla korkeintaan noin 45 astetta. Tällöin se voi parhaimmillaan olla, jossain kääntöpiirien välimaastossa tarkasteltuna, suunnilleen tuon 45 asteen korkeudella Auringon ollessa juuri laskenut. Venus ei siten koskaan voi olla missään päin maapalloa suoraan ylhäällä, ei edes Betlehemissä. Siis ainakaan yöaikaan.

Mainittuna 17.6. päivänä vuonna 2 eaa Venus ja Jupiter näkyivät auringonlaskun aikaan noin 38 asteen korkeudella lännessä. Herodeksella oli toki monta palatsia ympäri Juudeaa, mutta Matteuksen evankeliumin mukaan tietäjät tulivat tapaamaan häntä nimenomaisesti Jerusalemiin. Tämä toistetaan evankeliumissa, joten kyse ei liene kirjoitusvirheestä. Betlehem sijaitsee Jerusalemista varsin suoraan etelään.

No entä jos "yläpuolella" mitattiin päiväsaikaan, jolloin Jupiter ja Venus saattoivat olla taivaalla korkeammalla? Sekä Venus että Jupiter kiertävät Aurinkoa likimäärin samassa tasossa kuin maapallokin. Maapallon kaltevuus aurinkokunnan tasoon nähden on noin 23,5 astetta. Betlehemin leveysaste on noin 32 astetta. Niin Aurinko kuin Jupiterkaan eivät siksi milloinkaan voi nousta siellä korkeammalle kuin 81,5 astetta. Onhan se toki paljon korkeammalla kuin Suomessa, mutta ei suinkaan suoraan "yläpuolella".

Mikään ei oikein vaikuta osuvan kohdalleen, miksi siis tällaisesta uutisoidaan arvovaltaisessa iltapäivälehdistössä lähes tieteellisenä uutisena?

Kun väki nukkuu, mittamiehet mittaa

Tietenkin tulee mieleen myös tyhmiä kysymyksiä, että miten jokin tähti voisi olla jonkin kaupungin "päällä"? Tarkoittaako "päällä" samaa kuin "suoraan ylöspäin"? Tähdet eivät pysähdy minkään yläpuolelle. Maapallo pyörii, joten jokin tietty tähti on aina "suoraan" jonkin paikan yläpuolella. Jos piirtäisimme tähden "alle" viivan, kiertäisi se maapallon ympäri leveyspiiriä pitkin kerran vuorokaudessa.

Tietäjät olisivat saaneet tehdä mittauksen varsin tarkkaan, sillä yhden kaariminuutin virhe merkitsisi parin kilometrin virhettä. Ja maapallon pyöriessä tähdet näyttävät liikkuvat tuon kaariminuutin verran neljässä sekunnissa eli tähden "alapuolella" oleva kohta olisi liikkunut noin 500 metriä sekunnissa. Paikan mittaus olisi siten edellyttänyt "melkoista" nopeutta ja tarkkuutta tuon ajan välineillä. Tietäjät olisivat epäilemättä tarvinneet myös optiikkaa, sillä ihmissilmän erotuskykykin on vain yhden kaariminuutin luokkaa, päivänvalossa.

Miten tähti liikkui "kulkiessaan tietäjien edellä" Jerusalemista Betlehemiin? Oliko se Jerusalemissakin heidän yläpuolellaan taivaanlaella ja sitten siirtyi Betlehemin yläpuolelle. Jerusalemista Betlehemiin on noin 10 kilometriä eli noin 5 merimailia, joka tekee siten 5 kaariminuuttia eli kahdestoista osa asteen. Suoristetulla käsivarrella sormi näkyy noin asteen levyisenä, joten viisi kaariminuuttia on suurin piirtein kynnen paksuus. Luotilangan ja sen roikuttamiseen tarvittavan telineen raahaaminen Juudan kukkuloilla keskellä yötä oli epäilemättä melko erikoinen näky. Vai laskiko oppaana toiminut tähti ensin raippaasti alemmas etelään ja sitten taas nousi nopeasti ylös taivaanlaelle, kun tietäjät lähestyivät Betlehemiä? Erikoinen taivaankappale.

Tämä kuulostaa vähän samalta, kuin sen pohtiminen miten joulupukki ehtii yhdessä vuorokaudessa vierailemaan kaikissa maailman kodeissa.

Toistan, Jerusalemin paikka on selvä, samoin Betlehemin. Betlehem on Jerusalemista etelään. Kun maapallo pyörii, tähdet näyttävät liikkuvan idästä länteen. Ne eivät lähde tuosta noin vain kuljeskelemaan etelään, eivätkä varsinkaan pysähtele, talojen päälle tai muutenkaan. Pidemmällä (kuukausien ja vuosien) tarkastelujaksolla planeetat toki kiertävät Aurinkoa ja näyttävät liikkuvan taivaalla peräti aika monimutkaisestikin. Mutta silti melko tarkasti samassa itä-länsisuunnassa pitkin eläinrataa.

Mikäli "opastähden" etäisyys olisi ollut tähtien, planeettojen tai edes Kuun luokkaa, olisi sen täytynyt tehdä avaruudessa aika mahdottomia liikkeitä.

Kuvaus kuulostaakin paljon enemmän ufohavainnolta kuin tähdeltä - matalalla, esimerkiksi sadan metrin korkeudessa, leijunut kohde olisi voinut helpostikin toimia oppaana. ONKO TÄMÄ TODISTE ULKOAVARUUDEN OLIOISTA??!?!?

Lisäksi nämä jotka ehdottavat joulutähden olleen planeettojen kohtaaminen vaikuttavat pitävän muinaisia ihmisiä sekä äärimmäisen tyhminä että sokeina. Kaupunkien valosaasteesta vapaan muinaismaailman tähdistäennustajat ja jopa tavalliset ihmiset tunnistivat Venuksen ja Jupiterin taivaalta varmasti nykyajan kaupungeissa kasvaneita ihmisiä paremmin, eivätkä mitä luultavimmin olisi erehtyneet pitämään kohtaamista minään yhtenä tähtenä. Venus ja Jupiter eivät kohdatessaan millään lailla kirkastu entisestään ja niiden yhteinenkään kirkkaus ei ole paljoa pelkän Venuksen kirkkautta suurempi. En usko, että jos he näkivät vaikkapa Jeesuksen ja Johanneksen kävelevän toistensa ohi etäisellä tiellä, he alkaisivat puhua "superprofeetasta", joka yllättäen ilmestyi olemaan ja hetken kuluttua taas jakautui erillisiksi toisistaan loittoneviksi Jeesukseksi ja Johannekseksi.

Ajoitusongelmat

Muita pientä suurempia ongelmia ajoituksessa on muun muassa, että vuonna 2 ennen ajanlaskun alkua olisi Raamatun mainitsema Herodes ollut kuolleena jo parin vuoden ajan. Mutta jos samassa tarinassa kerrottu kuningas ei ylipäätään enää ollut hengissä, miksi kuvaus tähtitieteellisestä tapahtumasta pitäisi paikkaansa, ja toisin päin? Herodeksen kuolinvuoden historiallinen ajoitus on melko luotettava, joten sen synnyttämä ristiriita pitäisi ratkoa. Sitä ei oikein voi ohittaa ja selittää sitä vaikkapa Herodeksen nousemisella kuolleista, aikavääristymällä tai muulla vastaavalla.

Ristiriita poistuu helpoiten, kun siirrytään tarkastelemaan aikaa ennen Herodeksen kuolemaa. Erilaisia ehdotuksia "joulutähdelle" on esitetty ties kuinka monta, lähtien komeetoista aina, no, lopulta ufoihin, sillä mikään tähtitieteellinen ilmiö kun todellakaan ei selittäisi "tähden" käyttäytymistä, jos Matteuksen evankeliumia luetaan vähänkään tarkasti.

Luukaksen evankeliumin kertomus syntymästä Betlehemissä on varsin toisenlainen:

1. Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava. 2. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana. 3. Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa. 4. Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua

Tämä kertomus on hyvin ongelmallinen Matteuksen evankeliumin suhteen, koska Rooma järjesti Syyriassa ja Juudassa mainitunlaisen väestölaskennan vuonna 6 eli kymmenisen vuotta Herodeksen kuoleman jälkeen.

Luukas ei mainitse Herodesta tai itämaan tietäjiä mitenkään, vaan kertoo perheen menneen Betlehemistä Jerusalemiin ympärileikkauksen ja puhdistautumisen jälkeen eli parin viikon kuluttua, kun taas Matteus oli kertonut heidän paenneen Egyptiin Herodesta. Tarinoista ei itse synnyinpaikan lisäksi löydy oikein mitään yhteyttä.

Tämä helposti havaittava ristiriita evankeliumien välillä on toki ollut varsin tunnettu viimeiset vajaat pari tuhatta vuotta, mutta mitään kunnollista selitystä sille ei silti ole annettu.

Historioitsijat pitävätkin molempia kertomuksia puhtaasti keksittyinä. Sikäli kun historiallinen Jeesus oli olemassa, hän mitä luultavimmin syntyi Nasaretissa, mutta ajankohdasta ei voida sanoa paljoakaan. Kristis syntyi luultavimmin joskus vuoden 8 "ennen Kristuksen syntymää" ja 6 "jälkeen Kristuksen syntymän" välillä.

Tähtitieteen rajojen tuolla puolen

Tähtitiedettä käyttäen voidaan spekuloida vain sellaisilla taivaankappaleilla, jotka ovat vielä nykyään havaittavissa. Planeettojen radat voidaan laskea hyvinkin tarkasti tuhansia vuosia taaksepäin, mutta esimerkiksi hyvin pitkärataisen komeetan käyntiä ei voida tarkastella, jos komeetta ei enää ole näkyvissä tai edes olemassa (ne kun voivat syöksyä Aurinkoon).

Astrologinen selitys tuntuu ensisilmäyksellä varsin antoisalta. Tarkastellaan taas päivää 17.6. vuonna 2 eaa. Leijonan tähtikuviossa, joka on kuninkaan symboli, aivan Regulus-tähden ("prinssi") lähellä näkyvä Jupiter eli jumalten kuningas, varsinkin yhdessä monissa mytologioissa nuoreksi naisjumalattareksi tulkitun Venuksen (Foinikiassa ja Juudassa Astarte, Egyptissä Isis ja Kreikassa Afrodite) kanssa, epäilemättä saattoi olla erinomainen astrologinen merkki jumalanpojan syntymästä. Seemiläisessä mytologiassa vastaava jumalten kuningas oli El (Raamatun "Herra"), jonka vaimoksi mainitaan usein Asera, ei Astarte, joka nähtävästi oli eri jumala. Mutta kuitenkin. Tapahtuma ei sinällään ollut kovin epätavallinen - Jupiter kulkee Leijonan läpi joka 12:ta vuosi. Läpikulku kestää noin vuoden, jona aikana Venuskin pääsee mukaan, joskaan ei välttämättä yhtä kaukana Auringosta ja varsinkaan yhtä lähelle. Tosin sitten seuraavana vuonna 1 ennen ajanlaskun alkua Jupiter oli Neitsyessä, joten ehkäpä... Astrogia on todella antoisaa...

Astrologi (puhutaan nyt niin kuin asia ovat) Reneke kuitenkin sivuttaa Herodeksen muodostaman "pienen ongelman" ja lukee Raamattuaan valikoiden, katsoen nähtävästi juuri tähtitarinan kertovan jostain oikeasti tapahtuneesta. Ja vain vahvalla tulkinnalla, ettei tähti liikkunutkaan etelään ja pysähtynyt talon yläpuolelle vaan että "läntisellä taivaalla matalalla näkyminen" on ihan ok tarkkuus talon tai edes kaupungin löytämiselle. Tällainen valikoiva lukeminen on Raamatun tulkinnassa melko yleistä erityisesti niillä, jotka uskovat vahvasti sen tarinoihin, mikä vihje saa Reneken tapauksessa vahvistuksensa hänen omasta lausunnostaan:

"Usein kun sekoitamme tiedettä ja uskontoa, saattaa se häiritä joitakuita. Tässä tapauksessa uskon, että se saattaa auttaa ihmisiä vahvistamaan uskoaan." (The Daily Telegraph)

Kyllä se epäilemättä häiritsee oikeita tutkijoita, jos heidän tutkimusallaan pääsee uutisiin helpommin perättömillä sensaatioilla kuin oikealla tieteellä. Dave Renekellä on pienimuotoiselle lähetystyölleen näppärä foorumi, sillä hän on Sky and Space -tähtiharrastuslehden päätoimittaja. En löytänyt mainintoja hänen tieteellisestä tutkimuksestaan.

Mutta mikään ei voi vähentää tällaisen tarinan mediaseksikkyyttä näin joulun alla. Lukuisat lehdet ovat uutisoineet Iltalehden tapaan sensaatiota, että "Jeesus syntyikin kesäkuussa". Eikö olisi valaisevampaa uutisoida, että "Jeesus syntyikin Herodeksen kuoleman jälkeen", "Augustukselta ei sittenkään käynyt vielä käskyä" tai että "Betlehemin tähti ei johdattanutkaan itämään tietäjiä Jeesuksen luokse"? Mikäli Reneken väite vuodesta 2 ennen ajanlaskun alkua siis pitäisi paikkaansa.

Todellisuus tarinoiden takana

Mikä on totuus, näkyikö Jeesuksen syntymän aikoihin jokin ilmiö? Kuten on nähty, tähän on mahdotonta vastata. Voimme ehkä olettaa Jeesuksen olleen olemassa, olihan tuohon aikaan liikkeellä muitakin vastaavia opettajia ja profetoijia, joten yhden sellaisen keksiminen tyhjästä olisi ollut aika turhaa. Koko syntytarina on todennäköisesti keksitty, mutta kirjoittajat ovat voineet ottaa siihen mukaan kuulemiaan astrologisia ennustuksia.

Monista muidenkin jumalanpoikien ja profeettojen syntymästä aina Buddhaa myöten on kerrottu vastaavia merkkihenkilön syntymälle arvoisia astrologisia merkkejä. Astrologiset merkit olivat siten Jeesuksellekin välttämättömyys, eihän hän voinut olla muita vähäarvoisempi. Profeetan tai jumalanpojan uskottavuus parani merkittävästi kun häneen liitettiin tietyt tunnetut vakiomyytit, kuten selitys sille miksi hänen oikea isänsä olikin jokin jumala. Tälle on Lähi-Idän kertomuksissa pari vakioselitystä, korissa jokeen laittaminen ja neitseellinen syntymä, joista molempia käytetään myös Raamatussa.

Ei kuitenkaan ole uskottavaa, että Matteuksen evankeliumin kirjoittaja olisi itse tuntenut astrologiaa lainkaan. Satumainen kuvaus enkeleistä ja edellä kulkevasta tähdestä antaa vaikutelman maallikon keksimästä tarinasta. Tällöin idea tähdestä tuskin pohjautuu mihinkään todelliseen tapahtumaan, mutta kertoo kuitenkin kulttuurista, jossa astrologia oli yleistä ja vaikutti ihmisten elämään.

Syntymämyytille saattoi olla tarve myös juutalaisuudessa. Miikan kirja nimittäin kertoo:

"Mutta sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista. " (Miika 5:2)

Kuninkaan piti siis syntyä Beetlehemissä, jossa myös Israelin ensimmäinen kuningas Daavid oli syntynyt. Jeesus oli kuitenkin kotoisin Nasaretista. Tarvittiin selitys, jolla hänet yhdistettäisiin ennustukseen. Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien kirjoittajat muodostivat omat tarinansa nähtävästi melko riippumattomasti toisistaan ja aivan eri käsityksellä Jeesuksen syntymävuodesta. Tarinoiden kirjoittajat siten luultavimmin itse olleet Jeesuksen aikalaisia.

Joka tapauksessa, tarinat toistetaan lähiviikkoina taas kertaalleen kirkoissa ja kaduilla. Taitavia olivat menneiden aikojen tarinaniskijät, nykypäivän satusedät eivät tyydy sen vähempään.