tiistai 30. joulukuuta 2008

Gazassa rytisee jälleen

Israel on taas aloittanut hyökkäyksen palestiinalaisalueille, tällä kertaa Gazaan. Tarkoitukseni olisi käydä Israelissa kiertelemässä myöhemmin keväällä, joten saa nähdä aiheuttaako tämä sota ongelmia sen suhteen. Jos palestiinalaiset julistavat kolmannen intifadan, saattaisi se vaikeuttaa Länsirannalla liikkumista. Länsirannalla on joitain mielenkiintoisia kohteita, joissa mielelläni kävisin ja tietenkin myös Jerusalemin turvallisuustilanne heikkenee.

Israel antoi Mohammed-karhulle kyytiä.

Tämänkertaisen sodan oikeutus on, kuten aina näissä Palestiinan sodissa, aika ongelmallinen. Gazasta on melko jatkuvasti ammuskeltu raketteja Israelin puolelle, mikä on tietenkin hyvin ongelmallista. On minkä tahansa maan kannalta ongelma, jos toisesta maasta ammutaan sinne raketteja, jotka tappavat ihmisiä.

Ennen kesällä alkanutta tulitaukoa ammuttiin raketteja kuukausittain satoja ja tulitauon aikanakin parisenkymmentä kuukaudessa. Tulitauon päätyttyä joulukuun 19. päivänä rakettien ampuminen kiihtyi ja muutamassa päivässä ammuttiin viitisenkymmentä rakettia.

Vaikka palestiinalaisten Qassam-raketeissa voi olla räjähdekuormaa hurjat kymmenisen kiloa, ovat ne sikäli olleet vaikutukseltaan lähinnä ilotulitusrakettien luokkaa, etteivät ne ole tappaneet juuri ketään. Gazasta tänä vuonna ammutut noin 3000 rakettia ovat tappaneet vain muutamia. Vastaavasti Hizbollahin Libanonin sodassa ampumat 4000 Katjusha-rakettia tappoivat vain harvoja siviilejä. Tämä on toki paljolti väestönsuojelun ja raketteja vastaan vahvistettujen talojen ansiota.

Jos uhreja on ollut vain muutamia, voidaan kysyä onko oikeutettua vastata tappamalla satakertainen määrä? Jos välinpitämättömät rattijuopot tappavat satunnaisesti viattomia, olisiko oikein että eräänä päivänä poliisit ja armeija räjäyttäisivät "tunnettujen rattijuoppojen" kotitalot asukkaineen ilmaan?

Valtioiden välillä asia on toisin, koska valtioiden katsotaan toimivan harkitusti ja olevan jossain vastuussa sotatoimistaan. Jos venäläinen sotilaskone edes vahingossa eksyy Suomen ilmatilaan, on se rajaloukkaus. Jos Suomen armeija alkaisi ammuskella Pietariin tai vaikka Tukholmaan ohjuksia, sotahan siitä syttyisi. Tosin Hamas ei laajasta kannatuksestaan huolimatta ole oikea valtio vaan sotilaallinen järjestö ja puolue.

Ongelma olisi ehkä toisenlainen jos Hamas olisi sopinut tulitauosta, mutta muut taistelijaryhmät jatkaisivat rakettien ampumista Hamasista välittämättä. Mutta Hamas on itse tunnustanut ampuneensa suurimman osan raketeista. Minusta rakettien ampuminen on melko selvä sodanjulistus, eikä siinä kannata alkaa valittamaan jos tulee vastaiskuja. Hamasin itse julistamana pyrkimyksenä on tuhota Israel, mistä ei ole mitään epäselvyyttä. Palestiinalaiset odottavat Hamasilta sotilaallisia toimia Israelia vastaan. Hamas on palestiinalaisalueen johtava "puolue" ja sillä on kansan vahvahko tuki ainakin Gazan alueella.

Israel ja Yhdysvallat pitävät Hamasia sen pyrkimysten (Israelin tuhoaminen) ja käyttämien keinojen vuoksi terroristijärjestönä. Hamasin kannattajat taas pitävät sitä vastarintaliikkeenä. Kummasta on kyse, terrorismista vai oikeutetusta vastarinnasta? Useimmat, yleensä miehittäjää lukuunottamatta, pitävät miehitysvallan alla elävän kansan vastarintaa oikeutettuna ja monet palestiinalaisalueet ovat selvästi miehitysvallan alaisia. Toisaalta Israel on vetäytynyt useimmilta palestiinalaisaluelta ja hyväksyy ajatuksen itsenäisestä palestiinalaisvaltiosta. Sikäli ei ole kyse vain vastarinnasta.

Voidaan myös kysyä, onko nyt tapahtuva hyökkäys Israelin kannalta järkevä, mikäli se oikeasti tavoittelisi rauhaa. En oikein usko, että se tavoittelee, ainakaan ennen kuin on saanut kaiken haluamansa maan, mille ei näy loppua. Israel on vuodesta 1948 alkaen vain kasvanut, vallaten jatkuvasti elintilaa palestiinalaisilta. Paitsi että Israelin kansa tarvitsee elintilaa aivan maallisistakin syistä, on sen vaikutusvaltaisella äärijuutalaisella väestöllä ja miljoonilla kristityillä tukijoilla länsimaissa (myös Suomessa) vahva pyrkimys ajaa palestiinalaiset pois "Pyhästä maasta".


Israelin ei kuitenkaan miltei koskaan ole tarvinnut itse aloittaa valloitussotaa, vaan kasvu on enimmäkseen tapahtunut "puolustamisen" kautta. Jos naapurimaa tai palestiinalaiset hyökkäävät tarkoituksenaan vallata Israelin maa itselleen ja "työntää Israel mereen", mutta häviävät, onko aivan väärin ottaa hyökkääjien maa itselleen?

Kuitenkaan todellisuudessa ei ole kyse juuri hyökkääjien maasta vaan maa viedään enimmäkseen aivan muilta. Koska maa on riistetty heiltä epäoikeudenmukaisesti, on palestiinalaisilla -- tai heidän "puolustajillaan" -- jälleen oikeutus yrittää palauttaa maat vääryyden kokijoille. Palestiinalaisia ja heidän tukijoitaan on helppo provosoida myös tekemällä palestiinalaisten elämä epäinhimilliseksi vankilaelämäksi. Seuraava epäonnistumaan tuomittu sota jälleen hävitään, Israel saa taas lisää elintilaa ja vankila kutistuu entisestään. Vangit tosin lisääntyvät kiihtyvää tahtia.

Toisinaan sitten vielä laajennellaan siirtokuntia pikkuhiljaa hivuttaen. Jos joku palestiinalainen provosoituu rajojen siirtelystä ja ryhtyy väkivaltaiseksi, saadaan taas "puolustussodan" kautta lisätilaa muutamalle aivan uudelle siirtokunnalle ei-kun-siis turvallisuusvyöhykkeelle. Tätä se on ollut nyt 60 vuotta. Saa nähdä montako sataa metriä tämänkertaisella puolustussodalla valloitetaan.

Kevään reissusta voi tulla ihan mielenkiintoinen. Ainakin kaukaisuudessa lentävistä raketeista olisi kiva saada kuvia tai videota.

Ei kommentteja: